keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Kamat kiertoon Narkauksessa!

Vietimme tuossa syksyllä ensimmäistä Kamat kiertoon päivää. Laitan liitteenä tekstin, jonka kirjotin tästä päivämästä Rovaniemen kylät- lehteen. Vinkkinä muillekkin kylien touhuajille...


” Meillä on joka paikka täynnä turhaa kampetta ja rojua!”. ” Sama homma ja ei millään kerkiä kaupunkiin asti viemään kirppari pöydälle. Nuita vois vaikka ilmaseksi antaa, jos vain joku tulis ottaan!” Tällaisesta kahden naisen dialogista lähti idea tapahtumalle, mihin kaikki saavat tuoda itselleen jo tarpeetonta, mutta kenties jollekkin muulle tuiki tarpeellista tavaraa, vaatetta tai rompetta. Siispä 28 syyskuuta vietettiin Narkauksen kylätalolla ensimmäistä Kamat kiertoon- tapahtumaa, joka oli todellinen menestys. 




Luokkahuoneen puolella oli ilmaiseksi jaettavat tavarat ja salin puolella pidettiin kirpputoripöytiä. Narkauksen lasten puuhakerhon hyväksi myytiin kahvia, pannaria ja arpoja. Tästäkin saatiin lasten iloksi kasaan huikeat 301€. Ulkona oli myös romunkeräys lava, johon sai ilmaiseksi tuoda kierrätettävää. Lava näytti päivän päätteeksi mukavasti pursuavan vanhoja jääkaappeja, rautaromua ja tavaraa.





Hieman meitä järjestäjiä alkuun jännitti, että miten tällainen uusi tapahtuma otetaan vastaan. Turhaa oli kuitenkin jännittäminen ja iloksemme osallistujia oli kaikista Ranuantien alueen kylistä. Vastaanotto oli todella positiivinen. Selvästi tällaiselle, kaikille sopivalle hyvän mielen tapahtumalle, on ollut tarvetta kylillä. Kyläläisten mukaan Narkauksen kylätalolla on lähiaikoina ollut vain yksi tapahtuma, mikä on vetänyt yhtä paljon porukka ja sehän on tietysti hirvipeijaiset.

Selvästi eniten annettavien joukossa oli vaatteita. Myös leluja, laukkuja, kenkiä ja monia muita aarteita oli annettavien joukossa. Voisi luulla, että ilmaiseksi jaettava tavara on jo nuutunutta ja parhaat päivänsä nähnyttä, vaan toisin oli. Voi niitä onnellisia ilmeitä, kun itselleen tarpeellisia aarteita löytyi kassien seasta. Lapsilla oli ensin vaikeaa käsittää, että leluja sai ottaa ilman. Sen kun otat sen mikä miellyttää. Unohdetut nallet, autot ja monsterit saivat uuden elämän uusissa leikeissä.

Jos jollakin jäi mietityttään, että mitä tapahtui kaikille paikanpäälle jääneille vaatteille ja tavaroille, niin ne lastattiin kuomukärryyn ja toinen järjestäjistä vei ne Pöykkölään äitinsä pihalle. Sitten vain facebookin Rovaniemen roskalavalle (ilmaiseksi annettavien asioiden ilmoitussivusto) viestiä ja sankoin joukoin kävi väkeä vielä penkomassa jäämistöä. Näin ollen täysi kuomukärryllinen saatiin kierrätettyä tarvitseville ja vain pari hassua pikku pussukkaa jäi vietäväksi Konttiin. Itse voisin todeta, että tämä kierrätyspäivä oli niin onnistunut, kuin se vaan olla ja voi.

Positiivisesta palautteesta innostuneena ja varmaan ilman sitäkin, me jo päätimmekin julistaa Kamat kiertoon- tapahtuma perinteeksi. Varautukaahan siis ensi syksynäkin tulemaan paikalle tapamaan tuttuja ja tuntemattomia, tuomaan ja viemään kamaa kiertoon. Ja eiköhän me myös keksitä jotain uutta kivaa seuraavalle kerralle. Kiitoksia kaikille ihanasta päivästä ja ensi vuonna uudestaan pannaan Kamat kiertoon!





Herkkuja oli monenmoisia, niin kahvilan puolella, kuin arvonnassakin.

"Luovuttajia" ja myyjiä oli niin paljon, että osa jäi suosiolla ulos kärryineen.

Ja lava täyttyy!
Kierrätyslava sai paljon kiitosta kyläläisiltä.


Ihanaa oli ja ensivuonna uudestaan uusin kujein!

perjantai 29. marraskuuta 2013

"Munasoluni irtosi"

Minun on ihan pakko kertoa pieni ja omasta mielestäni aika hassu tapahtuma, taannoin kauppareissulla. Mieheni kyllä pyörittelee edelleenkin päätänsä, mutta sehän ei ymmärräkkään mitä on olla nainen...
Tapaus liittyy myös Lady Compiin, joka onkin paljon puhututtanut täällä blogissa. Kiitos kaikille teille, jotka olette kommentoineet kirjoituksia. Noh, asiaan siis...

Olimme mieheni kanssa eräänä iltana kaupassa. Hyllyjen välissä kulkiessa, vasemman puolen munasarjojeni kohdalla nipisti, niin kuin olisi pinseteillä napattu kiinni. Mieleeni juolahti heti, että olisikohan tuo se munasolun irtoamisesta johtuva nipistys, josta joskus olen kuullut kerrottavan. Koska ajankohtakin osui ihan oikeisiin aikoihin, niin hihkaisin riemuissani miehelleni "Mulla varmaan irtosi juuri munasolu!!!" Ilmeisesti ääneni oli ollut hieman kuuluvampi, mitä olin tarkoittanut, koska kaikki lähellämme olevat ihmiset kääntyivät ja katselivat meitä kuin kummajaisia. Oli siinnä miehellä hieman kestettävää, mutta nauruksihan se lopulta meni...

Kuva Vau.fi
Seuraavana aamuna pääsin sitten hihkumaan "I told you so!" kun Lady comp vilkutti ovulaatiovaloa. Kukaanhan ei tietty voi varmana sanoa, että irtosiko se munasolu vaiko eikö, mutta ainaki minä nyt uskottelen itselleni niin. Ja kyllä laitteen luotto kasvoi taas himpun verran enemmän. Vaikka luoton taso alkaa olemaan jo sitä luokkaa, että hankalaa se on tästä enään kasvaa.

Mutta, tällaisia kauppareissuja täälläpäin! Mites siellä?

maanantai 25. marraskuuta 2013

LapCreamin verkkokaupassa ilmaiset postikulut!!!

No kappas vaan! Miehän en olekkaan tänne huomannu vinkata, että meillä on LapCreamin verkkokaupassa ilmaiset postikulut marraskuun loppuun saakka.


Jospas siis mietiskelet, että mitäs hankkis sellaiselle ihmiselle kellä jo kaikkea on, niin kenties kaupastamme löytyisi oivia vaihtoehtoja. Varsinkin vanhemman väen mieleen, on ollut pihkavoide, jonka käyttö on jälleen noussut hienojen tutkimustulosten ansiosta. Ja samaa voidetta kyllä menee paljon lapsiperheillekkin, siellä kun nirhaumia ja haavaumia sattuu tämän tästä. Ja onpahan pihkalla ollut todella hyviä hoitovaikutuksia myös atooppiseen ihoon. Meidänkin neitillä toimi aina parhaiten pihkavoide, kun hän vielä kärsi atooppisesta ihosta.

Toinen kestosuosikki on 8-yrtin voide. Tälle voiteille löytyy vannoutuneita käyttäjiä jo monien vuosien takaa. Jos kolottaa, jumittaa tai lihakset on tulehtuneen ja jäykät, ehkäpä avun saisi tästä voiteesta. Kannattaa myös kokeilla nivelten turvotukseen ja myös flunssaan rinnan, selän ja kaulan alueelle. Varo, ettet jää koukkuun, hihi...

Ja pakko mainita vielä kehäkukkavoide, mikä on manio herkän ihon perusvoide. Käytetään myös kasvovoiteena. Kehäkukalla on ihon solukkoa parantava vaikutus, joten se korjaa vaurioitunutta ihoa. Tämä voide on myös oiva lahja pienten vauvojen perheille, koska parempaa ja turvallisempaa peppuvoidetta on hankalaa löytää. Samaa voidetta voi myös huoleti sipaista pieniin ihon punotuksiin tai ihottumiin, eikä haittaa ollenkaan vaikka vauvalla menisi voidetta hieman suuhunkin nyrkkiä imiessä.

Tässäpäs muutamia vinkkejä ja monia muitakin persoonallisia tuotteita löydät kaupastamme. Ja jos tulee valinnan vaikeus, niin kauppaamme on mahdollista ostaa myös lahjakortteja. Tällöin ota yhteyttä info(at)lapcream.com niin opastamme eteenpäin. Käyhän tutustuun ja lauantaihin saakka siis aikaa tehdä ostoksia!

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Natural Beautyssä uusia tuulia

Sydämmessäni on ollut aukko kesän ajan, koska en kiireiltäni kerenny käymään yhdessä lempipaikoistani, nimittäin Natural Beautyn luontaishoitolassa. Olen täälläkin hehkuttanu paikkaa monta kertaa ja edelleen olen sitä mieltä, että Natural Beauty on ihan ehdottomasti parhaimmistoa alallaan. Tietysti myös itselleni on iso henkireikä käydä välillä röpisemässä ja analysoimassa elämän kulkua rakkaiden ystävien kanssa, mutta olenpas kuullut juttua, että myös asikkaat kokevat tämän saman rauhan ja rentoutuneen tunteen paikassa vieraillessa. Jotain taikaa siis täytyy hoitolassa ja ihmisissä sen taustalla olla...

Kuumakivihoito on edelleen ehdoton suosikkini!
Syksyn aikaan on muutoksia tapahtunut ja Minna, toinen puuhanaisista, suuntaa elämässä eteenpäin uusin tuulin ja toisella paikkakunnalla. Elämässä pitää uskaltaa ottaa uusia askelia, vaikkakin se joskus tarkoittaa sitä, että kuviot muuttuvat täysin. Noh, onneksi Kemi nyt ei niin kaukana ole...

Uudet tuulet puhaltavat myös Natural Beautyn sisällä mm. sisustuksen suhteen. Ihania pikku yksityiskohtia oli hoitolaan putkahtanu. On ihaltavaa että Jaana , tämä toinen puuhanainen, jaksaa koko ajan kehitellä uutta silmänruokaa myymälän ja hoitolan puolelle.



Myymälän puolelle on tullut myös uusia tuotesarjoja, joista yksi on luonnonkosmetiikkameikkisarja Zuii. Sarjaa onkin hehkutettu monissa blogeissa ja testeissä, joista yhden kera ihanien kuvien löydät täältä. Historiaa on se väite, ettei luonnonkosmetiikka meikeistä löydä värejä tai pigmenttejä, minkä ylläolevan blogin kuvat myös todistavat. Laatu on jo samaa luokkaa kuin synteettisillä meikeillä, joten kannattaa tutustua myös ne, joilla ei vielä ole kokemusta luonnonkosmetiikkameikeistä. Jotain muutakin uutta hyllyissä näky olevan ja itsellekkin tarttui mukaan tuttuja Laksmin tuotteita ja Lily Loloa.


Kannattaa olla kuulolla Natural Beautyn tuulista, koska luvassa on jälleen vierailevia tähtiä. Jotkut heitä ovat jo enemmän tai vähemmän vakituisia tähtiä, kuten Ayurveda lääkäri Pardaman. Hän vierailee hoitolassa jälleen 8-9.12. Meille Pardamanin konsultaatio oli kuin tähdenlento olisi tullut kotiimme. Saimme kultaakin kalliimpaa apua pikku tyttömme iho-ongelmiin. Kuinka pienestä se paraneminen voikaan olla kiinni... Voit käydä lukemassa tästä paranemisesta enemmän täältä.
Jaana saa loppuvuodesta myös avukseen ahkeria harjottelijoita, joten edullisempia hoitojakin on varmaan luvassa. Itse ainakin olen kuumakivihoitoa vailla, joten taidanpas sellaseen toivoa joulupukilta lahjakorttia. Mikäs sen ihanampaa kylmänä ja pimeänä talvipäivänä, kun kuumien kivien hemmotteleva hyväily...

Tää keltainen pukinapulainen lähtee nyt tonttuilemaan verstaalle, kun joulupukilta on tullut lahjatilauksia pukin konttiin. Mutta ehkä nähdään Natural Beautyssä...


ps. tää bloggaus ei ollut maksettu mainos, enkä ollut saanut ilmaisia tuotteita/hoitoja bloggauksen hyväksi. Olen vaan niin aidosti vaikuttunut hoitolan hengestä ja toiminnasta, että mielellään sitä täällä hehkuttaa eteenpäin (jälleen kerran)!

perjantai 15. marraskuuta 2013

Menovinkki lauantaille

Joulu se tulla jolokuttaa ja erinäiset tapahtuman sen mukana. Huomenna lauantaina on jälleen Juotaksen koululla Joulutoritapahtuma klo 11-16. Olin siellä mukana viimevuonnakin ja voi mikä tunnelma siellä olikaan! Tarjolla on paljon uniikkia ja laadukasta käsityötä, herkkuja ja muita huikeita ja persoonallisia lahjaideoita. Viimevuoden meininkiä voit käydä katsoon täältä. Huomenna siis kaikki kynnelle kykenevät suunta Juotaksen koululle Opinkujalle.

Tule mukaan virittäytyyn joulutunnelmaan!






perjantai 25. lokakuuta 2013

Kana toimistossa vai toimisto kanalassa?

Mie voisin kyllä nyt ihan täpöllä sanoa, että mulla on maailman ihanin toimisto!!!
Hommahan lähti siitä, että tarvitsin kipeästi uutta toimistoa, jotta kaikki paperit ei olis aina hukassa ja olisi jokin paikka missä saisi olla kirjanpito levällään parikin päivää. Tähän mennessä kirjanpitopaikkaa oli oikeastaan toimittanut meidän keittiön pöytä ja tokihan kaikkien tärkeiden lappusten oli oltava turvassa, kun tahmakäpälät saapuu koulusta ja päiviksestä kotiin. Muutoin tulisi papereille ja äitille exodus! Verstaalla kun nämä asiat ei oikein suju, niin toimistoa alettiin siis suunnittelemaan mejän asuintalon pihapiiriin.

Paikkaa ja ratkaisua pähkäiltiin kauan aikaa ja lopulta toimisto sitten rakennettiin kanalan seinänaapurissa olevaan työkaluvarastoon. Ja minut tuntien, enhän mitenkään voinut olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseni ja sain kuin sainkin periksi miehiltä oman toiveeni. Päitä kyllä pudisteltiin ja päiviteltiin meikäläisen ajatuksen juoksua ja jopa sitä, että tuleeko työnteosta uudessa toimistossa yhtään mitään, koska mulla on nyt ikkuna toimistosta kanalaan!



No mitäs tuosta ikkunasta näkyy? Esimerkiksi tänään näkyi meidän nuorisotiput päivänokosillaan orrella.




Ja toinen ylpeydenaiheeni minun ihka uudessa toimistossani on vanha parturipenkki. Nahkapäälysteinen johtajanpalli todellakin! Ja Onnimannimatikkatoimistokoira on myös jo vakkarikamaa ja löytänyt oman nukkumapaikkansa tuolin kahden metallijalan välistä.


On jotenki ihanaa, että saa edelleen olla näin tiiviisti kanasten kanssa. Kesällä kun tottu, että ne oli aina mukana pihan askareissa. Hauskin asia, mitä tästä uudesta toimistojärjestelmästä on aiheutunut, on ehdottomasti puhelut. Nimittäin vaikka seinä on lämpöeristetty ihan normi seinä, niin kukon ääni kuuluu todella selkeästi seinän läpi. Lähes kuin Manu herra itse seisoisi minun olkapäällään, kun hän kajauttaa kunnon kukkokiekuut. Itse kun olen tähän tottunu, niin en edes osannu ensimmäisen puhelun aikana ajatella, että tokihan se kiekuna kuuluu puhelun toiseenki päähän. Etelä-Suomesta soitti eräs jälleenmyyjä, joka monesti puhelun aikana hiljeni. Luulin ensin, että linjoissa on vikaa, mutta hän muutenki käyttäyty hieman levottomasti puhelun aikana. Sitten viimein hän kysyi, että "tuleeko tuo kukkokiekuun sieltä teidän päästä?" Silloin vasta huomasin, että Manun ääni kuuluu selvästi puhelun läpi ja tietysti purskahin nauruun. Mutta niin purskahti jälleenmyyjäki toisessa päässä, kun oli jo luullut että on tulossa hulluksi. Eikä tämä tosiaan ole ainoa kerta, kun Manu on kajauttanut kunnon serenadit puhelun aikana. Pitääköhän virallisemmat puhelut tästä lähin soittaa ulkona?!

"Ugh! Olen puhunut"

torstai 17. lokakuuta 2013

Terkkuja luonnontuotepäiviltä!

No niin, nyt on sitten kotiuduttu Mikkelin Valtakunnallisilta luonnontuotepäiviltä. Jotain ehkä tästä kolmen päivän reissusta kertonee se, että ääni hädin tuskin pihahtaa ja aamulla lasten kouluun lähdettyä vetasin 3,5 tunnin pikku tupluugit elikkäs päikkärit. Tosin kotona oltiin vasta yömyöhään, että jos vaikka sen piikkiin tuo univaje, hih...

Meikäläinenki oli äänessä ajatuksineni ;)
Päälimmäisenä jäi seminaarista ja vierailupaikoista mieleen se, että niin moni näkee luonnontuotealalla hienon tulevaisuuden. Ehkä me vähitellen aletaan pääsemään irti "kukkahattumummo" olettamuksesta ja ala alettaisiin ottaan vakavemmin. Paljon tässä on kuitenkin vielä työnsarkaa varsinki, jos ajatellaan päättäjiä, rahoittajia ja lakien säätäjiä. Varsinkin tuo viimeksi mainittu asia, eli lainsäädäntö, oli kovastikkin puheen alla, koska nyt on meneillään niin monella osa-alueelle lainsäädäntöön liittyviä muutoksia ja ongelmia asiaan liittyen. Ajattelinpas kirjoitella tästä erikseen tekstin pätkän, koska asiaa taatusti on aiheesta paljon.

Oli todella ihanaa olla reissussa tuttujen ja uusien tuttujen kanssa. Myös yhteiskyytitys täältä Lapista oli ihan huippu, kun sai keskustella samanhenkisten ihmisten kanssa. Reissun aikana olikin niin mahtavia keskusteluita, että pää surraa ihan kierroksilla vieläkin. Paljon mietteitä ja ajatuksia heiteltiin puolin ja toisin välillä todella vakavassa ja asiallisessa hengessä ja välillä taas räkätettiin pissat housussa.

Paikan päällä näissä valtakunnallisissa luonnontuotepäivissä, olisi mieluusti nähnyt enemmän alan opiskelijoita, niin kuin joku muukin huomasi sanoa. Ainoastaan Itälapin luononvaratuottajat olivat löytäneen paikalle (tietysti samassa naurubussissa täältä Lapista). Opiskelijat kuitenkin saisivat varmaan eniten tällaisista seminaareista irti. Tietysti myös yrittäjien määrä saisi aina olla mahdollisimman suuri. Turhaanhan pelkästään virkamiehet, rahoittajat, hankkeenvetäjät, opetusalan edustajat ja alan kehittäjät kokoontuu yhdessä, vaan ainahan seminaarien pitäisi saada kattavasti tavoitettua myös sitä ns. tekijäkenttää. Yrittäjillä olisi myös syytä välillä kattoa peiliin, koska helposti me syyllistytään siihen, että moititaan "virkamiehiä" sellaisesta toiminnasta mikä ei tavoita yrittäjiä. Sitten kuin tällaisia tapahtumia järjestetään, niin yrittäjät loistavat poissaolollaan. Iso ongelma on, eikä ainoastaan luonnontuotealalla vaan myös muilla aloilla, ettei hienot tutkimukset, hankkeet ja selvitykset tavoita yrittäjiä. Alan kehittäjät toimii omissa pienissä piireissään ja yrittäjät sitten omissaan. Kuitenkin jos alaa halutaan viedä tehokkaasti eteenpäin ja saada siitä iso osa vaikka ihan Suomen imagoa (missä olisi Suomella hieno mahdollisuus erikoistumiseen), niin se vaatii näiden Eu- rahoitusten saamista o i k e a s t i yrittäjäkentälle asti. Tähän ainoa mahdollisuus päästä on se, että hankeenvetäjät, tutkijat jne. tekee työtään yrittäjien aseman mielessä pitäen. Koska sitävartenhan hankkeita ja tutkimuksia tehdään, että saisimme vietyä alaa eteenpäin ja luotua sinne uusia työpaikkoja ja vaikka niitä niin paljon puhuttuja kasvuyrityksiä. Eli eikös tätä työtä tehdä nimen omaan yrittäjille!? 
Siten siis on paikallaan myös näpäyttää meitä yrittäjiä, jotka niin kovasti aina aherramme ettei kerkiä mistään ikinä ottamaan mitään selvää vaan me odotetaan, että kaikki tuodaan nenän eteen kultalautasella. Toisaalta taas, onhan se mahtavaa sanoa että "ihan itse olen uraani luonu ilman kenenkään apua tai avustuksia". Vaan oliskohan tämä sittenkin jo mennyttä aikaa?

Minun näkemys on, että meidän on pakko puhaltaa ja täysillä yhteiseen hiileen, jotta me voisimme saada luonnontuotealasta suomen yhden tulevaisuuden alan. Koska sehän olis hienoa se, eikös vaan! Tanskaa sanotaan nykyään luomumaaksi, koska siellä osataan tätä asiaa arvostaa ja siihen panostetaan ihan hallitustasolla. Mutta meillä siihen olisi paremmat edellytykset jo ihan faktojen pohjalta! Olen ennenkin vaahdonnut faktasta, että 1/4 maailman luomupita-alasta on suomessa! Siis 1/4 KOKO MAAPALLON LUOMUPINTA-ALASTA!!! Meillä Lapissa pyyhkii erikoisen hyvin, koska lähes koko Lapin voidaan sanoa olevan luomua. Ja miettikääpäs, että 87% suomen pinta-alasta on luomusertifioitua! Ja sitten Tanska tahkoaa maailmalla satoja miljoonia muutamalla kuppasella luomuhehtaarillaan...

Me ollaan ehkä jämähdetty laatikkoon luomuajattelun suhteen. Me liitetään luomu aina elintarvikkeisiin tai vaikkapa hyvinvointituotteisiin. Se, että virallisesti Suomesta on tulossa luomusertifioitu maa on sellainen fakta, mitä voitaisiin hyödyntää yrityspuolella muillakin aloilla kuten matkailussa ja miksipäs ei vaikka insinöörivirman mainoslauseessa. Eikö olis huippua vaikka turistiryhmälle lumikenkäsafarilla sanoa, että me muuten vaelletaan luomumetsässä! Ja millä muilla aloilla tätä faktaa voisikaan käyttää hyväksi?

Alla vielä pientä kuvasarjaa matkalta...

Aamu oli ihanan kuurainen, kun odottelin "naurubussin" saapumista Narkauksen pysäkille.



Ookko koskaan aatellu, kuinka suuria halleja tarvitaan meidän salaattien ja yrttien viljelyyn? No se kyllä konkretisoitui kun kävimmä vierailulla Järvikylän kartanon viljelmillä. Ja yllä oleva kuva on vain pikku osa saalaattiviljelmää...


Seminaari- ja majottumispaikkana toimi Anttolanhovi. Paikka sopi todella hyvin tapahtumien viettoon ja voi pojat mitkä ruuat! Pisteet lähiruuan, yrttien, sienien ja riistan käytölle. Tykkään!!!



Idea-Rapsakka yritysvierailulla ei voinut piettää naamaa peruslukemilla, sen verran huumorilla maustettu oli yrittäjäemäntä. Ja niin ihana pikku satupuutarha, vaikka syksy oli sinnekkin jo joutanut. Ja tarttuipas mukaan joululahjojaki.



Kuva Idea-Rapsakka

Heikkilän yrttitilan
 pariskunta oli mukavaa kuultavaa. Uskallusta ja luottoa tulevaan riitti aimo annos. Suosittelen kyllä vierailukohteeksi varsinkin kesällä. Täältä tuli mukaan myös tuote jos toinenkin, varsinki Veeran valkosipuliyrttidippi on ollu kovalla käytöllä ja hyväksi koettu koko perheen voimin. Tilalta löytyy kuvissa olevien eläinten lisäksi myös kanoja. No yllättäen uppos meikäläiseen, heh.




Mikkelinpuistossa oltais viihdytty vaikka tunti tolkulla, vaan aikataulu alko ahistaan päälle. Vaikka syksy oli jo pitkällä, niin kyllä vaan nenät kääntyili puskia päin bongailuun. Mikkelin puisto pääsi myös kesän käyntikohteet listalle.


"Haloo! Tärkeä puhelu ruusulta"

Ja en mie ollu ainoana "pää puskissa" ;)
Viimeiseksi vierailtiin Ollinmäen viinitilalla ja joo-o, päästiin maistelemaan viinejäki. Harmi, että illalla piti nousta vielä auton rattiin muutoin ois voinu muutakin kuin hieman maistella. No, onneksi täältäki tarttui tuomisia kotiin asti...



Yritysvierailuja yhdisti kaikkia ainakin kaksi asiaa. Ensinnäki kaikki liittyivät jollain lailla luontoon ja luonnon materialien hyödyntämiseen ja toiseksi kaikissa yrityksissä oli todella persoonallisia ja ulosanniltaan mahtavia yrittäjiä! Intohimo välittyi ja oma käsityksenikin siitä, että hieman hullulla huumorilla pärjää aika pitkälle, vahvistui... ehkä siis mullakin on vielä toivoa ;)

torstai 3. lokakuuta 2013

Me syömme E-koodimme mukisematta, Venäläiset ei!

Tätä mieltä oon turhista lisäaineista!
Taas kerran tuli tunne, että voisi hakata päätä seinään, kun luin päivän uutisia! Talouselämä.fi sivusto kirjoitti, että Valio on tehnyt huomattavia muutoksia tuotteisiinsa Venäjän markkinoita varten. Venäjällä kun ei hyvällä katsota E-koodeja, vaan arvostetaan yksinkertaisia ja pelkistettyjä materiaaleja ja tuotteita. Näin ollen Valio teki isot muutokset jogurtteihinsa ja poistivat niistä kaikki E-koodit. Venäjä on Valiolle todella tärkeä ja iso markkinarako.

Tässä herääkin taas huomio siihen, että kuinka nysveröitä me suomalaiset ollaankaan! Kun meidät on totutettu syömään lisäaineilla kyllästettyä ruokaa, niin eihän me sitä kyseenalaisteta tai varsinkaan vaadita lisäaineettomia, vaikka niiden valmistus olisikin ihan mahdollista. Ja kun vielä muutamat ruokateollisuuden maksamat tutkimukset väittävät kiven kovaan, ettei lisäaineista ole haittaa, niin mitäs siinnä sitten vaatimaan. Vedetään me niitä lisäaineita vaikka naapurimaassa kansalaiset saa jogurttinsa naturellina...KOSKA TAJUAVAT PYYTÄÄ!!!

Eli eipäs tässä muuta kuin, että jos et halua olla nysverö, niin laitahan viestiä Valiolle. Tässäpäs teille suora linkki, mihin laittaa pyyntöä menemään ja kantaa oma korsi kekoon HELPOSTI! Ei edes tarvitse köyttää itseään öljynporauslautalle ja tulla tuomituksi merirosvoudesta (mikä on kyllä niin antinysvöä, kun vain olla ja voi).


maanantai 16. syyskuuta 2013

Innocent kids smoothies kelpaa ainaki meille!

Pitkästä aikaa kirjottelen tänne tuotebongailusta. Vaikka olenkin sellainen "tee se itse" ruokatyyppi, niin nykyajan hieman hektiseksi muutunut arki on saanu minut kaipaamaan terveellisiä ja näppäriä ruokaideoita. En varmaankaan ole ainoa äiti, joka tuskastelee kaupassa epäterveellisten, lisäaineilla kyllästettyjen värikkäiden ja lasten silmää houkuttelevien tuotteiden kanssa. Kaikki "shaisse" kyllä osataan pukea lapsia kiinnostavaan muotoon ja lätkiä sinne parit Paavo Pesusienet tai muut lasten hitti olennot kylkiin, että saisi vanhemmat näitä tuotteita ostamaan kun lapset sitä kovaäänisesti vaatii ja vinkuu. Miksi kaikki terveellinen on niin tylsää!

Noh, onneksi tähän asiaan on pikku hiljaa jo alettu herätä ja markkinoilla on näkyvillä kivasti mietittyjä lapsille suunnattuja pakkausideoita. Tuottajat tietävät, että terveellisien tuotteiden myynti on noussut koko ajan ja kuluttajat ovat yhä tietoisempia ruokavalinnoistaan. Ja jopa lapsille osataan nykyään tehdä terveellisiä tuotteita. Tässä niistä taas yksi.



Kyseessä on Innocent niminen merkki, joka onkin varmaan monelle tuttu smootheistaan. Mulle kuitenki oli uusi tuttavuus tämä lapsille tuotteistettu versio, mikä oli kätevässä tetrassa pillin kera. Meille tarttui mukaan tämä marjaisa versio, joka maksoi 4,49€ CityMarketissa (muualla en näihin ole törmännykkään täällä rollossa). Paketissa on neljä smoothieta. Luomua nämä Innocentin tuotteet ei kylläkään ole, mutta joskus jostain pitää hieman joustaa. Ja kun tuoteseloste näyttää tuolta minkä alla oleva kuva paljastaa, niin ei paha lainkaan.



Meidän lahjomaton nuori laadunvalvonta kaartimme täällä kotona, riemastui näteistä ja hauskoista purkeista todella. Mutta siinnä ei ole vielä koko totuus! Meillä on monta, äidin mielestä niiiiiiin hyvää ja terveellistä tuotetta jäänyt syömättä, koska ne ei vain ole maistunut lasten suussa hyvälle. Vaikka itse niin haluaiski tarjota lapselleen parasta, niin välillä tulee revittyä tukkaa päästä irti kun tuntuu, ettei pikku kulta nirsokkeille mikään meinaa kelvata. Saa sitä sitten ostaa luomua ja vaikka mitä, kun kotona nostetaan nenu pystyyn ja sanotaan yök! Olenki sitä mieltä, että monesti tuotteistuksen lomassa itse makuasiat jääkin hieman puolinaiseksi. Noh, onnekseni nämä smoothiet katosi kummallakin "nirsokkeella" saman tein kitusiin. Eli makutesti suoritettu hyväksytysti!



Itsekkin paljon tuotteistusta miettineenä, olen siis ilahtunut tällaisista pirteistä uutuuksista. Kuitenkin kokonaisuus on varmaankin se, mikä tekee tuootteesta sellaisen, että sitä ostetaan jatkossakin. Jos tämäkin smoothie olisi pakattu hedelmien ja marjojen kuvilla varustettuun tylsääkin tylsempään purkkiin niin en usko, että lapset olisivat olleet niin riemuissaan. Nyt kuitenkin vastaanotto oli todella positiivinen, kun kaikki asiat olivat balansissa: ulkoasu, käytännöllisyys (lapset rakastaan pillijuttuja) ja ennen kaikkea maku. Voin sanoa, että näitä meillä todennäköisesti myös jatkossa ostetaan retkieväiksi ja hätävälipalaksi.