torstai 28. helmikuuta 2013

Doday

Minun piti kirjoittaa tänään seuraava esittely kuorintatesteistä, mutta koska nyt naista viedään moneen suuntaan, niin jääköön se myöhemmäksi. Sen sijaan vinkkaan tän illan häppeningistä (minusta tuntuu, että pari saattais vielä mahtua mukaan, vink vink).

Mikä on Doday?

Moni haluaisi tehdä elämässään enemmän hauskoja ja mielenkiintoisia asioita, mutta ei jostain syystä saa tartuttua toimeen.
Siksi torstai 28. helmikuuta on historian ensimmäinen Doday.
Doday on seminaarien tupperware. Yksi ihminen kutsuu kotiinsa tai lähikahvilaan joukon ystäviä ja yhden puhujan, ihmisen joka on tehnyt jotain mielenkiintoista. Kiertänyt maailman, muuttanut maalle, opetellut uuden taidon. Suurta tai pientä, jotain mistä muut haluavat kuulla. Tunnet monta tällaista ihmistä. Hän puhuu hetken siitä, mitä ja miten hän sen teki. Sen jälkeen muut kertovat, mitä he haluaisivat itse tehdä ja sitoutuvat ottamaan ensimmäisen askeleen. Siinä kaikki.

Me pidetään meidän oma Doday Natural Beautyn luontaishoitolassa tänään klo 18.00 Inspiroivaa puhetta unelmista pitää Tiina Peltola, joka kertoo oman unelmansa toteutumisesta. Koti hirsivanhuksesta on iltamme ispiroiva aihe, josta voit käydä lukeen lisää täältä. Jos haluat tulla mukaan innostumaan unelmista, niin soittele Natural Beautyn tytöille ja varmista, että mahdut vielä mukaan. Tapahtuma on ilmainen!

perjantai 22. helmikuuta 2013

Pilattu maito

Eilen tuli silminnäkijässä asiaa maidosta! Monet lukijat tietää, että me ollaan perheen kans käyty läpi tätä maitojupakkaa vuosia sitten. Voit käydä lukaseen taustoja mejän Pekan ongelmista täältä ja täältä. Muistelin, että olisin laajemminki kirjottanu kokemuksiamme, mutta en tähän hätään löytäny uudempia kirjotuksia. Ehkä voisin aiheesta taas kirjoitella ajankohtasempaa tietoa. Mutta palataanpas asiaan...

Eilinen dokkari oli kun kertomusta meidän elämästä. Todella mahtavaa oli se, että Noora Shingler oli todella perehtynyt aiheeseen. Dokumentti antoi uutta tietoa ja vahvisti vanhoja uskomuksiani. Jos siis et ollu eilen telkkarin äärellä, niin menehän ihmeessä katsomaan pätkä Yle areenasta


Raakamaidon saaminen normi kauppoihin ei ole kuin meistä kuluttajista kiinni. Kaupat myy sitä mitä ihmiset vaatii!!!

100 lumikakkua

Mitä tapahtuu, kun on pimein aika vuodesta keskellä hiljaista Lappia ja olet 7 vuotias tyttö vailla leikkitovereita pienessä syrjäkylässä. Silloin keksitään itse jotain tekemistä tylsyyden karkottamiseen. Tuloksena voi syntyä vaikka 100 kappaletta pieniä lumikakkuja, jotka muodostavat kokonaisuutena lumisen Kiinanmuurin.

Pakkohan se on tännekki heittää, kun äidin sydän on niin ylpeä tyttärensä kovasta projektista! Selvästi äitiinsä tullut, eikös!


 

torstai 21. helmikuuta 2013

Opiskelijoiden kuorinnat testissä osa 1. Kukkaisneidon kauneuskuorinta

Sain oppilailta mukaan heidän valmistamiaan kuorintoja ja tokihan niitä piti heti päästä testaamaan. Eli ensimmäinen asia kotiin palatessa, oli laittaa sauna lämpiämään. Ajattelin, että näistähän olis kiva tehdä oma pikku bloggaus-sarja, joten saatte palautteeni näin julkisesti (sori vaan). Niin hienoa työtä oppilaat kyllä tekivät, että  tällanen julkinen hehkutus tuskin haittaa ketään (voi tehdä valituksen kirjallisena ja kahtena kappaleena liitteineen, jos jollekkin ei tällainen menettely sovi, hih).

Kukkaisneidon kauneuskuorinta


Tämän kuorinnan väri on kuin karkki ja tuoksu lähes täydellinen. Vaikka oppilaat olivat ensimmäisiä kertoja tekemisissä eteeristen öljyjen kanssa tuoksunsekoitus hommissa, niin hienon harmoonisen aromin he saivat luotua tähän kuorintaan. Työstövaiheessa oliiviöljyn aromi puski lävitse hieman häiritsevänä, mutta tässä lopullisessa tuotteessa sitä ei ole enään ollenkaan. Puolukka, karpalo ja ruusun terälehdet tuo ihanaa väri-ilottelua kuorintaan. Kerrassaan kaunista katsottavaa!



 
 
Kokeilin tätä tuotetta saunassa, joten ihoni oli kostea. Kuorinta levittyi hyvin ja se pysyi mielestäni kivasti iholla. Tämä tuote voisi sopia myös kuivakuorintaan, koska se ei ollut mitenkään "runsasöljyinen". Huuhtelin lopuksi kuorinnan lämpimällä vedellä ja iho jäi sopivan öljyisen tuntoiseksi. Miellyttävä, eikä mitenkään "lähmäinen".
 
Tuoksu tuntui iholla vielä koko illan ajan ja jopa miehenikin huomasi illalla sängyssä, että kylläpäs vaimo vaan onkin pehmyinen. Joten selvästi miehenkin huomattavissa oleva efekti oli tällä hoidolla saatu aikaan ja se on jo aika iso homma se!
 
Hemmottele itsesi hurmioon- lausahdus, osuu tässä tuotteessa täysin kohdilleen ja minusta tämä voisi olla täysin valmis tuote markkinoille. Hienoa työtä ryhmä 3!
 


tiistai 19. helmikuuta 2013

Saippuakuplia Kemijärvellä

No niinhän se on, että Kemijärveltä taas itseni löysin! Tuossa on jo leikkisästi heitelty, että pitäiskö mulle hankkia jo vakituista residenssiä paikkakunnalta, kun matka vie aina vaan uudestaan näille perukoille milloin luennoimaan tapahtumiin ja milloin taas opetushommiin, niin kuin taas tälläkin kertaa.


Paikka on tuttu Luonnonvaratuottajien koulutusohjelma, mutta uusien opiskelijoiden kera. Pilottiporukka, jota kävin opastelemassa jo aijemmin, on kohta valmistumassa ja uusi innokas poppoo on taas touhuilemassa. Ei voi muuta sanoa, kun että tämä porukka on niin huippu sakkia, että ilolla tänne kyllä joka kerta tulee. Kaipa se on tästä alasta kiinni, ettei "tylsät ihmiset" vaivaudu paikalle. Enpä tiiä kumpi sai eilisestä ja tästä päivästä enemmän, oppilaat vai opettaja. Kahden päivän aikana ollaan läpi käyty mm. luontoyrittämistä Lapissa, tutustuttu muutamiin kasveihin hieman "pintaa syvemmältä", ihmetelty kosmetiikkalain kiemuroita, pakkausmerkintöjä ja inci-listoja ja tehty saippuaa tietysti! Eikä mitä tahansa saippuaa vaan saippuaa pihkalehdistä ja mesiangervosta.


Hmmmm... mistäs alottais...
Eikös oppilaat olekki hienon ja ammattitaitosen näkösiä takkeineen ja hanskoineen. Ei voi tulla kuin hyvää saippuaa, hih!

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.



Aikaisempi kokemus muffinssivuokien täyttämisestä on taatusti hyödyksi =)

"Uusia innovaatioita keksimässä"

Nam nam!!!

Edellisten oppilaiden taidonnäytteitä.
Huomenna jatkuu kolmas päivä vartalokuorintojen, jalkakylpysuolojen ja yrttijalkakylpyjen teon ja toteutusten kera. On tää mun työ kyllä välillä rankkaa!

perjantai 15. helmikuuta 2013

Kaivosteollisuus Suomessa

Eilen tuli Ulkolinjassa todella hyvä dokkari, jonka jokaisen meistä pitäisi katsoa. Se kertoo Suomen kaivosteollisuudesta ja siitä, miten Suomea voi lähestulkoon verrata Kongoon. Samanlaista riistomeininkiä on havaittavissa. Miksikköhän me Suomalaiset ollaan niin sinusilmäsiä tämän kaivosteollisuuden kanssa?! Ymmärtäisin edes vähän paremmin asian, jos tietäisin siitä tulevien varojen jäävän edes osaksi Suomeen, mutta loppupeleissä ainoat tulot on työntekijöiden palkat. Ja niin kuin dokkaristakin ilmenee, niin Suomen valtio tukee kymmenillä miljoonilla euroilla esim. työntekijöiden koulutusta ja monia muita asioita.

Halooo, sanon minä!!!???

Napapiirin Kongo voit katsoa alla olevasta linkistä. Se on katsottavissa vielä 29 päivää.

http://areena.yle.fi/tv/1792965

Ihana, ihana talvi!

Meillä ainaki täällä Lapissa on ollu sanoinkuvaamattoman kaunis talvi! Lumi on jäänyt tykkynä puihin, tehden niistä kauniita kermakakkuluomuksia. Enpä muista, koska viimeksi olisi saanut näin ihastella maisemia. Kyllä meillä vaan totisesti on kaunis luonto!

Vaan oliskohan aika pudotella lumia emotilan katoilta...


Kuka malttaisi tehdä töitä, kun ulkona näyttää tältä...

Monet iloiset hetket on rannalla vietetty,
monia pikku varpaita uitettu.
Lumiharsoon on ranta nyt peittyny,
saa hetken levähtää
kunnes taas riemu äänet raikaa
ja pikku varpaat temmeltää.


 
Hiljainen on huone pienten elämän alkujen,
Siellä odottaa se kevättä...

 
Kaksi vanhaa petäjävanhusta seisoo oven portilla.
"Tervetuloa" ne toivottaa, kun sisään astut!

Serkkulan tienvarresta ja kuohunkijoelta. Pakko laittaa kuvia isommaksi, vaikkei ne mahdukkaan tähän alustalle kunnolla ;)




Hiljainen on tuttu joki, mutta ei se silti luovuta talven pakkasten alle.
Vahvana virtaa, vaikka ihan vähän vaan.



 
Kumman tien valitsisi...?

 
Ystävien kanssa jaetaan ilon ja surun hetkiä.
Paukkupakkasessa liekit lämmittää varpaita.
On nämä ihania retkiä!

torstai 7. helmikuuta 2013

Lady Comp- käyttöön otto

Huhhui, mitenköhän tässä kävi näin, että minun raportti LadyCompista on jääny tänne blogiarkistoon hillumaan... Noh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Jos et ole lukenut vielä pohjustusta luonnollisen ehkäisyn kokeilulleni, niin suosittelen lukaseen sen täältä.


Olen nyt testaillut Lady Comp- ehkäisytietokonetta muutamien kiertojen ajan. Mutta aloitetaanpas ihan alusta... Menin marraskuussa terveydenhoitajalle ehkäisykierukan poistoon. Uskomatonta kyllä, mulle sattui jo toinen positiivinen tapaus paikkakunnan terveyskeskuksesta (edellisen tapauksen löydät täältä). Kerroin rehellisesti ehkäisytietokoneen kokeilusta, kun hän kyseli syytä kierukan poistamiseen. Hoitaja ei ollut koskaan kuullutkaan moisesta laitteesta ja oli positiivisen innostunut asiasta. Hän aikoi ottaa mielenkiinnosta selville laitteesta enemmän, mutta oli kyllä silti hieman skeptinen ja naurahteli, että nähdäänköhän muutaman kuukauden päästä neuvolakäynnillä. Asenne oli kuitenkin koko ajan positiivinen ja kiinnostunut. Pisteet siitä jälleen Rovaniemen terveyskeskukselle.

Kun kaikki puhuu "tyhjennysvuodosta" kierukan poiston jälkeen, niin oletin tietysti sanan varsinaisessa merkityksessä kunnon niagaranputousmenkkoja alkavaksi. Mutta mitä vielä! Sain odotella lähes kuukauden, ennen kuin tämä puhuttu "tyhjennysvuoto" alkoi ja sekin oli surkeahko yritys muistuttaa edes hieman kuukautisia. Laskin kuitenkin tämän onnettoman "suherruksen" kuukautisiksi ja aloitin Lady Compin käytön (suosituksissa on kierukan poiston jälkeen odottaa tyhjennysvuoto, ennen laitteen käyttöönottoa).

Istahdin siis yhtenä iltana sängylle ja aloin katsasteleen laitteen käyttöönottoa. Laitteeseen pystyy syöttämään aikaisempien kiertojen tietoja (kestot päivinä), mutta koska mulla ei menkkoja ole tosiaan ollut vuoteen, niin nämä tiedot jäivät omalta kohdaltani syöttämättä. Tämä ei kuitenkaan haittaa, mutta ilman aikasempia kiertotietoja laite näyttää alussa enemmän keltaisia ja punaisia päiviä. Ensin piti asentaa kello ja herätys aika. Seuraavaksi syötettiin painoindeksi (syntymävuosi, pituus ja paino). Käyttöön otto oli siis aikasta helppoa, mutta silti laitetta näplätessä ja ohjekirjaa tutkiessa taisi vierähtää tuntiroinen. Ja sitten vaan odottelemaan aamua.

Kuva mtv3
Aamulla laite herätti ja tungin anturin suuhuni. Jotenki olo tuntui todella tyhmältä, kököttää siinnä tikku suussa. Mietin, että mitenköhän tähän koskaan oikein tottuu. Jostain syystä hieman hävettikin ja kuuntelin, että vieläkö muu perhe nukkui. Outoja tuntemuksia todellakin joista olin hieman itsekkin yllättyny. Tokihan laite näytti keltaista valoa tarkoittaen, että tietoja ei ole tarpeeksi varman tulkinnan tekemiseen. Tätäpäs sitten toistelin joka aamu ja pian huomasin, että hommasta tuli niin rutiinia, ettei sitä enään edes ajatellu. Nykyään mittaukset menee lähes puoliunessa ja pitää oikein ravistella itseään hereille, että muistaisi mitä valoa laite on tänä aamuna näyttänyt. Ettei vaan muistais väärin, hih!...

Olin asennoitunu siihen (ja tietysti valmistanu miestäkin), että ensimmäisen kierron aikana vihreitä päiviä ei olisi lainkaan. Yllättäen kuitenkin loppukierrosta laite alkoi näyttämään vihreää. No jeee!!! Seuraavalla kierolla vihreitä päiviä tulikin paljon enemmän, kuin olin kuvitellut. Olin olettanu, että laitteella menisi paljon enemmän aikaa tulkita kiertoani, kun alkutietojakaan ei ollut syöttää. Positiivinen ilmiö siis.

Kuva mtv3
Kun seuraavat menkat alko, niin hihkuin riemusta. Oikeat kuukautiset kunnon vuodolla!!! Ukko katto minun tulleen hulluksi, mutta koitti ymmärtää nauseuden ihmeitä.

Kirjoittelen lisää huomioitani tästä ehkäsytavasta ja Lady Compin käytöstä toisessa blokkauksessa. Vielä lopuksi kuitenkin kaikille, koska uskon monia asian askarruttavan, en ole raskaana... ainakaan vielä, hi hi =D

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Atooppinen iho ja Ayurveda


Meillä Rollossa on yks paikka ylitse muiden ja sehän on tietysti Natural Beautyn luontaishoitola Valtakadulla! Tytöt Jaana ja Minna on huippu tyyppejä ja heidän hoitonsa saa joka kerta kuolan valumaan poskia pitkin (esim. sillointuolloin ja tällöin). Tyttöjen hoidot pohjautuvat mm. Ayurvedaan, johon joskus aikoinaan kävimme yhdessäkin koulutuksia. Nyt kuitenkin tyttöjen tiimi on saanut täydennystä suomen ensimmäisestä Ayurveda-lääkäristä. Pardaman Sharma toimii pääkaupunkiseudulla ja vierailee Natural Beautyssä noin kolmen kuukauden välein, tekemässä Ayurveda-lääkäri konsultointeja. Näin miehestä kerrotaan heidän omilla nettisivuillaan...

Pardaman Sharma CV
Pardaman Sharma on ensimmäinen BAMS-tutkinnon suorittanut ayurvedalääkäri Suomessa. Hän on tehnyt ayurvedakonsultointia, -hoitoja , -koulutusta ja toiminut joogaohjaajana omalla klinikallaan Helsingissä vuodesta 2005 lähtien.
Ennen Suomeen muuttoaan hän toimi yleislääkärinä Pohjois-Intiassa sijaitsevassa sairaalassa.
Pardaman on suorittanut:
  •  ayurvedalääketieteen yliopistotutkinnon Intiasta (Bachelor of ayurveda medicine and surgery 1998-2004).
  • joogaohjaajan koulutuksen 2006 joogagurulta Punesta, Intiasta.
Pardaman tutustui ayurvedaan jo lapsena, sillä hän syntyi ayurvedalääkäri perheeseen, jossa ayurveda on osa arkielämää. Hänen isoisänsä 1950-luvulla perustama klinikka toimii yhä hänen isänsä alaisuudessa. Intiassa ayurvedalääketieteen koulutuksessa opiskellaan rinnakkain sekä perinteistä ayurvedalääketiedettä että länsimainen lääketiede.

Suomeen Pardaman muutti 2005, jonka jälkeen hän keskittyi opiskelemaan Suomen kieltä toteuttaakseen haaveensa – levittää ayurveda tietoisuutta Suomessa mm. ayurveda luennoilla ja parantaa ihmisen terveyttä ayurvedan avulla.

Konsultointireissujen yhteydessä Pardaman on myös vetänyt Ayurveda- kursseja, jotta tämä tuhansia vuosia vanha elämän tiede, tulisi ihmisille enemmän tunnetuksi. Olin itsekki mukana kurssilla viime viikonloppuna ja totisesti oli mielenkiintoinen päivä. Vaikka aiemminkin olen opiskellut Ayurvedaa, niin jotenkin tuntuu, että vasta nyt alan hieman hahmottamaan kokonaisuutta. Myös oman perheen kokemukset (joista myöhemmin tässä tekstissä lisää) on antanut uskoa tähän asiaan ja sen toimivuuteen. Palkästään jo ajatus ruuasta ja siitä, että se mikä on hyväksi yhdelle ei välttämättä ole hyväksi toiselle, on perus asioita mitä ayurvedassa käsitellään. Olen tämän huomannut jo ennenkin ja mielestäni juuri tässä asiassa mennään pahasti metsään monien ruokavalioiden ja dieettejen suhteen.
 
Kurssilaiset
Ayurvedassa ajatellaan olevan kolme doshaa, minkä mukaan myös määritellään meidän kehotyyppimme. Doshat ovat;
 
  • vata (ilma)
  • vastaa kaikesta liikkeestä kuten sydämen toiminnasta, verenkierrosta, suolen toiminnasta, hermoston sähköisistä impulsseista. Vata vaikuttaa myös tunteisiin ja aiheuttaa esim. hermostuneisuutta, pelkoa, ahdistusta kipua ja vapinaa.
     
  • pitta (tuli)
  • vastaa aineenvaihdunnasta, ruuan muuntamisesta aineesta toiseen. Psykologisesti pitta herättää vihaa ja mustasukkaisuutta.
     
  • kapha (maa)
  • vastaa vakaudesta. Kapha tarjoaa aineilla fyysistä rakennetta. Kapha dosha ylläpitää kehon vastustuskykyä. Psykologisesti kapha rauhoittaa. 
     
    Huonot elämäntavat, stressi, vääränlainen ravinto (tulisi syödä kehotyypilleen sopivaa ravintoa), saasteet, kehoon kertyvät myrkyt, unen puute jne. voi saada aikaan doshien epätasapainoa, mikä siis ilmenee sairauksina tai mielialan ongelmina. Näitä ongelmia voi hoitaa Ayurvedisin keinoin.
     
    Pardaman Sharma

    Tarkkaavaiset opiskelijat
    Voisi melkein sanoa, että Rovaniemellä on syntynyt eräänlainen Ayurveda buumi. Todella monet ystäväni ja tuttavani ovat käyneet Pardamanin vastaanotolla ja hänen ajat meneekin lähes saman tien, kuin ne tulevat nettiin varattaviksi. Useat ovat kertoneet uskomattomista tuloksista, joita ovat saaneet alettuaan noudattaa Ayurvedan ohjeita. Halusin myös jakaa meidän perheen kokemukset ja laitankin tähän loppuun kertomuksen meidän neidin tilanteesta, johon saimme apua Ayurvedasta. Kirjoitin tämän tekstin palautteena Surya Ayurveda hyvinvointikeskukselle.
     
    Iinan tarina,
     
    Iina on syntynyt 2005 syksyllä. Hänellä on aina sanottu neuvolalääkäreiden toimesta olevan taipuisuutta atooppiseen ihoon. Vauva-aikana ongelma ei ollut vielä kovinkaan suuri, mutta kun ikää oli tullut muutama vuosi, alkoi varsinkin talvet olemaan todella hankalat ihon suhteen. Jalat ja kädet olivat "punaisella ryyhkällä" kauttaaltaan. Pahimmillaan iho oli jopa arka ja verillä. Iina rakastaa vettä ja uimista. Suurin suru neidillä olikin se, ettei talviaikana pystynyt uimahallireissuja kuvittelemaan ollenkaan, ihon ongelmien vuoksi. Myös kouluiän lähestyessä sosiaaliset paineet oli silmin nähtäviä, kun neiti häpesi omaa ihoaan muiden seurassa. Kesät menivät suhteellisen hyvin, mutta talvet olivat todella hankalia.
     
    Olimme kokeilleet ihoon monia luonnontuotteita niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Joistakin oli apuakin (kuten koivuntuhkauutteesta), mutta pian hoidon loputtua, oireet alkoivat uudelleen. Iina on aina syönyt paljon luomuruokaa ja muutoinkin suunnilleen terveellisesti. Emme myöskään huomanneet yksittäisillä ruoka-aineilla olevan selvää syy-yhteyttä ihon ongelmiin. Olimme kokeilleet mielestämme kaikki mahdolliset pyykinpesuaineista mielikuvaharjoituksiin asti.
     
    Iina "räjähteli" herkästi, kun asiat ei mennyt toivotulla tavalla tai häneltä jotain kiellettiin. Vihan purkaukset oli todella suhteettomia meneillä olevaan asiaan. Joskus jopa kynän tippuminen lattialle, kesken piirtämisen, sai neidin raivon partaalle ja marssimaan pois paikalta tavaroita ja ovia paiskien. Mietinki jo, että onkohan se tosi, että meillä voi olla alle kouluikäinen teini-ikäinen. Iina kärsi myös päänsärystä, mikä vain paheni ja yleistyi koko ajan. Huomasin, että silloin kuin neitillä oli kova "kärtykausi" niin iho oli myös pahimmillaan samoin päänsäryt. Puhuimmekin asiasta, että viha näkyy ihossa, mutta eihän tyttö voinut vihanpurkauksilleen mitään vaikka kuinka yritti.
     
    Menimme Pardamanin vastaanotolle loppu syksyksystä 2012, kun Iina oli 7 vuotias ja juuri aloittanut koulun. Pardaman kertoi Iinan olevan tyypiltään pitta, joka oli epätasapainossa. Saimme yrttilääkkeiksi neemin ja triphalan. Aloimme myös noudattamaan ruokavaliota, mihin saimme Pardamanilta ohjeita. Ruokavaliossa suurimpia muutoksia oli banaanin ja tomaatin pois jättäminen. Kumpaakin noista Iina söi paljon päivittäin ja kirsikkatomaattia saattoi mennä jopa yksi rasia päivässä (pelkästään neidin suuhun). Myös marjoja koko meidän perhe söi paljon ja nämä myös jätettiin pois ruokavaliosta. Kaikki mausteinen myös karsittiin pois. Emme noudattaneet ruokavaliota pilkun tarkasti, koska esimerkiksi kouluruokaa on hankala säädellä. Iina kuitenkin nopeasti omaksui sen, mitä hän valitsee lautaselleen ja mitä ei. Itseasiassa tyttö oli tarkempi kuin äitinsä ja otti homman sydämmen asiaksi. Lupasimmekin hänelle, että kun iho paranee niin lähdemme jonnekkin kylpylään lomalle. Tämä oli aikamoinen motivaation kohottaja vesihullulle tytölle.
     
    Ei mennyt kuin viikko, kun yhden saunareissun jälkeen huomasin katsoa Iinan ihoa. Ihottuma oli kadonnut lähes kokonaan! Olin aivan mykistynyt! Tytön riemu oli tietysti suurin. Vähän aikaa tuosta eteenpäin, ei ihottumasta voinu enään huomata jälkeäkään. Huomasimme myös muutoksia Iinan mielenlaadussa, koska kiukunpuuskat vähenivät huomattavasti ja tyttö oli paljon iloisempi ja positiivisempi. Myös päänsäryt harvenivat.
    Hyvän muistutuksen tilanteesta ja ruokavalion tärkeydestä antoi joulun tulo. Yhtenä viikkona Iina joi paljon glökiä ja söi pipareita, joita hän todella rakastaa ja kuinkas ollakkaan. Ihottumat alkoivat tulemaan takaisin. Onneksi pian tajusimme, mikä tämän tilanteen aiheutti ja kun palasimme normaali ruokavalioon, niin ongelma poistui saman tein. Jännitin myös kovasti, että miten käy kun yrttilääkkeet loppuvat. Mutta jännitys taisi olla turhaa, sillä vaikka lääkkeet ovat olleet nyt muutamia kuukausia jo loppu, niin iho ja kaikki muukin on edelleen kunnossa. Ja nyt tiedän mitä tehdä ja mistä saada apua, jos oireita alkaa jälleen ilmaantuun.
     
    Muita positiivisia vaikutuksia olivat valkoisten talinäppyjen katoaminen silmien läheisyydestä. Myöskin keväällä koulutarkastuksessa Iinan näössä sanottiin olevan häikkää, mutta lopputalvesta kun asiaa alettiin tarkastamaan mahdollisia silmälaseja varten, niin tytön näkö olikin ihan normaali. Uskon, että Ayurvedalla on ollut osuutta asiaan.
     
    Ayurveda ja Pardaman on parantanut meidän pienen tytön elämänlaatua ja iloa huomattavan paljon, kuten myös muun perheemme. Voimme olla vain koko sydämmestämme todella kiitollisia tästä avusta mitä olemme saaneet!
     
    Joululomalla suuntasimme koko perheen voimin Kuusamon tropiikkiin ja voi sitä riemun määrää!!!
     
    Alla olevissa kuvissa tilanne pahimmillaan:
     



    Ja tässä tämän hetkinen tilanne =D


    Onko sinulla kokemuksia Ayurvedasta ja jos on niin minkälaisia? Mielelläni kuulisin muidenkin tarinoita ja kokemuksia =)