On ollut mukavaa, kun talossa on taas koira. Se kummasti katkaisee aina välillä työpäivää, kun saa ulkona käydä haukkaamassa hieman happea. Ajatukset ravaavat virkeämpinä sen jälkeen. Lisäksi en tunne itseäni ihan niin hulluksi, kun on joku jolle puhua. Siis puhunhan minä silti vaikka yksinkin olen, mutta nyt on sentään joku "henkilö" jolle kohdistaa puheet. Radio toimii myös välillä keskustelukaverinani, mutta siltä harvemmin saa vastausta takaisin, tai edes sitä katsetta minkä koiralta saa.
En voi silti väittää, että tuntisin itseni yksinäiseksi, vaikka itsekseni joudun työni tekemään päivästä toiseen. Jotenkin nautin rauhasta ja omien ajatusten kanssa olosta. Huomaan vaan, että saatan keskittyä jonku asian tekemiseen niin, että siinnä sattaa hyvinkin päivä vierähtää, enkä huomaa ajan kulumista. Onneksi minulla on perheeni, joka tulee keskeyttämään puuhasteluni aina neljän jälkeen. Muuten varmaan voisin vaikka muuttaa asumaan verstaalle.
Minusta jokaiselle työpaikalle ja varsinkin toimistoihin, pitäis hommata oma koira. Sitä saisivat työntekijät sitten käydä ulkoiluttamassa 15 minuuttia aina silloin, kun tuntuvat jurraavan paikoillaan työssään. Tällainen maskotti loisi positiivista ilmapiiriä ja virkistäytymishetkiä työpäivään. Kyllä väitän, että työmotivaatio kohoaisi, vai mitä oletta mieltä? Lakialoite menemään =)
Ronda on aika nopea kaveri! Ulkona kuvaaminen on melkein mahdotonta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti