perjantai 22. helmikuuta 2013

Pilattu maito

Eilen tuli silminnäkijässä asiaa maidosta! Monet lukijat tietää, että me ollaan perheen kans käyty läpi tätä maitojupakkaa vuosia sitten. Voit käydä lukaseen taustoja mejän Pekan ongelmista täältä ja täältä. Muistelin, että olisin laajemminki kirjottanu kokemuksiamme, mutta en tähän hätään löytäny uudempia kirjotuksia. Ehkä voisin aiheesta taas kirjoitella ajankohtasempaa tietoa. Mutta palataanpas asiaan...

Eilinen dokkari oli kun kertomusta meidän elämästä. Todella mahtavaa oli se, että Noora Shingler oli todella perehtynyt aiheeseen. Dokumentti antoi uutta tietoa ja vahvisti vanhoja uskomuksiani. Jos siis et ollu eilen telkkarin äärellä, niin menehän ihmeessä katsomaan pätkä Yle areenasta


Raakamaidon saaminen normi kauppoihin ei ole kuin meistä kuluttajista kiinni. Kaupat myy sitä mitä ihmiset vaatii!!!

11 kommenttia:

  1. Oikeestaan laktoosi-intoleranssi on geeni virhe, tai oikeestaan ne jotka sietää laktoosia ovat geneettisesti muuntautuneita, eli ne jotka eivät siedä laktoosia ovat lähempänä alkuihmisen perimää. Lakttoosi-intorelanssin voi todeta DNA näytteellä. en kattonu kylläkään ohjelmaa mutta kun toi kuva viittasi laktoosi vammaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin katsoin dokkarin, ja olen samaa mieltä Katjan ja dokumentin kanssa. Ei kaikki intoleranssit selity geeni virheellä. Kuten dokumentissakin tuotiin esille, että Suomessa maidosta oireita saavat voivat käyttää ilman mitään ongelmia maitoa esim. keskieuroopanmaissa, ei voi kyse olle geeneistä. Ihmisen siis. Huomioini kiinnitti erityisesti ero A1 (esim. friisiläislehmien) ja A2 (alkuperäisrotujen) maitojen eri. Jaloistetuista lehmistä lypsetyssä maidolla erilainen molekyylirakennekin. Kannattaa siis asiaa miettiä.. Kannattaako eläinten loputon jalostus vain ihmisen halusta saada yhdestä yksilöstä yhä vain enemmän ja enemmän tuotosta?
      AnneS.

      Poista
  2. Tekijä ei todellakaan ollut perehtynyt aiheeseen. Käsitteet menivät sekaisin niin haastattelijalta kuin haastateltaviltakin. Aiheeseen liittyvää OIKEAA tieteellistä ja riippumatonta tutkimusta on saatavilla, mutta ilmeisesti näiden tutkimusten tulokset eivät sopineet tekijän ideologiaan, joten mitäpä niitä dokumentissa katsojille kertomaan.

    VastaaPoista
  3. En ole itse mikään tutkija ja varsinki kaikki viralliset termit pysyvät minun pääkopassa tosi huonosti, mutta sen tiiän, että meidän perheessä on kaksi henkilöä jotka reagoivat kaupan maitoon, mutta suoraan tilalta haettuun maitoon ei. Tiiän myös, että todella moni muu on huomannu tämän saman asian. Mulle on aivan se ja sama, millaisia tutkimuksia tai kenen taholta asiasta tulee, mutta olisihan se kivaa tietää mistä tällainen johtuu. Valitettavasti en ole mitään muita tutkimuksia asiasta löytäny ja Nooran dokkari antoi ainaki mulle lisää ajattelemisen aihetta mm. Annenki mainitsemasta lehmärotujen eroista ( oon muuten Anne täysin samaa mieltä, että monien eläinten kohdalla jalostus on menny liian pitkälle ja ruokapuolella on hyvinki mahdollista, että löydämme sen vielä edestä päin). Minusta Noora toi dokkarissaan hyviä asioita esille ja puheeksi aiheen mistä minun mielestä ollaan vaiettu liian pitkään.

    Jos teillä on jotain muita tutkimuksia aiheesta, niin mielellään kuulisin niistä lisää. Laittakaa vaikka linkkiä tänne kommenttiosioon, kun tämä aihe minua henkilökohtasista syistä koskettaa, niin mielellään niitä lueskelisin. Hienoa, että asiasta puhutaan... oikeilla termeillä tai ei ;)

    VastaaPoista
  4. http://notes.helsinki.fi/halvi/tiedotus/vanhatvaitokset.nsf/0/6ba50269adb77dddc22570e6002e9bc3?OpenDocument

    VastaaPoista
  5. Anonyymi, kiitoksia linkistä. Itse en ota mitään sen isompaa kantaa tutkimuksiin, kun en koe olevani tarpeeksi ammattitaitonen tutkimuspuolella. Mielenkiinolla niitä silti luen. Itse luotan siihen, mitä elimmistö kertoo ja meidän perheessä se on selvästi sanonut oman kantansa, eli vatsa ei kestä kuin käsittelemätöntä maitoa. Mistä lieneen se johtuukaan ja toivon tietysti kovasti, että joskus tämä asia selviäisi ja siihen löytyisi "oikea" selitys. Jonkinlainen juttu taustalla kuitenki täytyy olla, kun meitä samanlaisia on niin monia. Todennäköisesti tulevaisuuden ihmiset ovat tässäkin asiassa meitä viisaampia :)

    VastaaPoista
  6. Homogenoimatonta maitoa saa tavallisista marketeista :)

    VastaaPoista
  7. S. Viherlehto Homogenoimattoman maidon saanti kaupoista onki helpottanu meidän perheen elämää paljonki. Pekalle riittää tosiaan, kun maito on homogenoimaton. Silti me ihan muuten tykätään enemmän käyttää tilamaitoa, kun se on niin sairaan hyvää ja siinnä rasva pysyy suunnilleen sekoittuneena (mitäs nyt hieman nousee pintaan). Kaupan homogenoidussa maidossa rasva tulee semmoseksi pikku höttöiki maitoon ja siitä meidän nippis huutaa, että "hyi luomua!". Pekan mielestä luomua on ne kerma/rasva hötteet, heh heh =D

    Ylipäätänsä meidän perhe käyttää maitoa lähinnä ruuanlaitossa paitsi Pekka juo sitä kyllä mielellään muutenki.

    VastaaPoista
  8. Niin ja siis homogenoimattoman maidon saanti on helpottanu elämää siinnä suhteessa, että maitoa pystyy käyttämään, vaikkei kerkiäiskään tilalla käymään. Jäi hieman tuo ajatus tuossa kesken ;)Meiltä on tilalle kuitenki semmonen 60km lenkki...

    VastaaPoista
  9. Mielestäni pitäisi miettiä maidon juontia siltä kannalta että ihmiset ovat ainoita nisäkköitä jotka juovat aikuisena maitoa ja vielä eri lajin maitoa.Eli onko maito tarkoitettu aikuisille ihmisille? -ei

    VastaaPoista
  10. Anonyymi, olen kanssasi aivan samaa mieltä! Ja pohjoismaissa, etenki suomessa, maidonkäyttökulttuuri on todella runsasta vaikka verrattuna keskieuroopan maihin. Puhumattakaan maistakun mennään itään päin. Vai sanoisko, että meillä maitoteollisuus (Valio?) on osannut hoitaa hommansa niin, että meillä on se käsitys, ettei ilman maitoa voi elää.

    VastaaPoista