sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Raparperi

Yöttömän yön hetkiä Auttin pavolla...




Ihana juhannus on nyt juhlittu ja vähitellen aloitetaan paluuta arkeen. Lapset on jääny lomalle, joten teen pari viikkoa töitä pikku apulaisten kanssa, kunnes saan helpotusta miehen kesäloman alkaessa. Meillä on ollu iso päivä tänään, kun esikoinen huomasi aamulla ensimmäisen hampaansa heiluvan!!! Hampaiden lähtemistä on odotettu kuin kuuta nousevaa, kun muilla kavereilla niitä on jo tipahdellu. Niin ja onhan se merkki siitä, että koululaisikä lähenee... Siis neidin aika on kulunut tänään enimmäkseen peilin edessä hammasta nitkutellen.

Nyt illalla otin myös pienen raparperi savotan, kun pilkoin ja pussitin raparperia pakkaseen. Olen aina ollu huono käyttämään raparperia, kun en meinaa siitä muuta keksiä kun sitä iänikuista kiisseliä ja piirakoita (kumpiakaan ei meidän perheessä kovinkaan paljoa syödä). Kuitenkin kovin harmittaa, jos raparperit jää käyttämättä. Meidän puskat on nimittäin kuuluja siitä, että ne kasvaa kuin kulovalkeat. Vuodesta toiseen, ilman minkäänlaista hoitoa, raparperit puskee monta satoa kesässä. Olen niitä yrittäny naapureillekki jaella, vaan silti sitä menee aina hukkaan.

Äidin kasvimaalla, raparperin alla...

Ajattelinki, että oliskohan teillä kellään vinkata hyviä reseptejä, mitä raparperistä voisi tehdä? Siis niiden piirakoiden ja kiisselien lisäksi =) Jonkinlaista smoothie juttua olen ajatellu kokeilla. Onkohan kellään kokemusta raparperismoothiesta? Hieman kirpsakkaa siitä saattaa tulla, mutta oikeiden aineiden kanssa yhdistetynä, niin miksipä ei onnistuis... Muitaki ideoita raparperin hyötykäytöstä otetaan vastaan!

Niin, siis näitä piisaa!

Huomasin tässä myös, että mansikoihin on ilmestynyt raakileiden alkuja. Onkos ne jotenki ajoissa, vai kuvittelenko vaan? Etelässä vissiin satokausi on ainakin etuajassa, mutta mitenhän täällä Lapissa. Noh, tuoreet oman maan mansikat on kyllä tervetulleita, vaikka hieman aikasemminki.

perjantai 24. kesäkuuta 2011

Rauhallista juhannusta!

Nauttikaa hyvästä ruuasta, ihanasta ja rakastavaisesta seurasta ja Suomen suvesta (joka täällä Lapissa on tällä hetkellä sateinen, mutta sitäkin puhdistavampi).

Eilen Karigasniemessä ja Ivalossa (josta alla oleva kuva) oli kaunis ja aurinkoinen ilma. Tuntureiden ihana hiljaisuus on aina yhtä mykistävää. Tuntureista voimaa ja rauhaa saaneina, vetäydymme juhannusta viettämään...

Ihanaa juhannusta!

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Kurssi fiiliksiä ja jäätelöreseptejä

Niin kuin olen täälläkin kertonu, oli meillä Terveeksi herkutellen- iltama tässä taannoin. Kaiken kaikkiaan ilta oli kyllä todella ihana ja ihmiset todella mahtavia. Fiilis oli huipussaan. Paljon käytiin innoittavia keskusteluja ja varmasti uusia ystävyyksiä myöskin syntyi illan aikana. Itse en päässyt Oulun versioon, mutta mitä kuulin, oli porukka ollu ihan huippu innoissaan myös sielläki.

Suklaa tuotoksia

Minun vastuullani illan aikana oli kertoa hieman raakajäätelöstä. Valmistimme myös pari satsia, ihan perus vaniljajäätelön kaakaonibseillä ja vegeversion jäätelöstä. Ensimmäinen tehtiin jäätelökoneella (joka nopeuttaa huomattavasti jäden valmistumista) ja toinen satsi tehtiin ihan pelkän pakkasen voimin. Oulussa vetovastuun jäätelöstä otti Teemu ja Tuomas. Hieman omaa vaikeusastetta hommaan lisäsi pakasteen rikkoutuminen ja sen lämmön nousu. Mutta hyvin pojat oli siellä tilanteen handlannu, hyvä pojat!

Vegejäätelö. Herkut meni niin sutjakasti suihin, että kuvia niistä en paljoa kerenny otteleen... mutta eiköhän se ole sen merkki, että taidettiin onnistua =)

Me oltiin niin innoissaan siinnä illan aikana, että kuvaaminen hieman unohtui. Kuvia tuli otettua lähinnä suklaan tekemisestä. Seuraavalla kerralla pittää vissiin hommata tilaisuuksiin oma kuvaaja, joka keskittyy vain iltaman tallentamiseen, heh heh...

Suklaan valmistusta

Mmmmmmmm...suklaata!

Keräsimme myös palautetta illasta ja siinnä höpötellessä kävi ilmi, että eiköhän sitä jatkollekki kiinostusta ole. Suunnitteilla onkin jo seuraava iltama ja kalenteriin voi alustavasti varata päivämäärän 5.8.2011 Silloin Hannamari ja hänen miehensä Tuomas raakailee. Kaikki raakaravinnosta kiinnostuneet siis anteenit ylhäällä. Tietoa illasta tulee varmasti myöhemmin täälläki.

Sitten pakko vinkata myös, että Rovaniemen Wanhoilta markkinoilta löydätte tietysti tuttuun tapaan allekirjoittaneen, mutta tänävuonna siellä on mukana myös jotain muutakin ihan huippua. Saattaapa tuo liittyä terveelliseen syötävään, jota ei taatusti ole ennen markkinoilla nähty. Joten suosittelen piipahtamaan tapahtumassa, jota rillumarei meiningissä vietetään 19-21.8 pe-su.

Sitten heitän parit reseptit tähän loppuun ja koska kertaus on opintojen äiti, laitan tähän ekaksi ihan simppelin jäätelön perusohjeen. Tämä resepti sopii jäätelökoneeseen tai vaihtoehtoisesti voit laittaa valmiin massan kulhoon ja pakkaseen. Käy sekoittamassa massaa noin puolen tunnin välein niin kauan, että jäätelö on oikea koostumukseltaan.

Perus vaniljajäätelö

3 keltuaista
1dl intiaanisokeria tai hunajaa, acavesiirappia tms. (hunajaa ja siirappia noin 5 rkl)
4,5 dl kermaa
aitoa vaniljaa jauheena tai tankona

Erottele keltuaiset kulhoon. Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Vatkaa kerma kuohkeaksi, mutta ei liian kovaksi. Sekoita keltuaisvaahto, kerma ja vanilja keskenään ja kaada kulhoon tai jäätelökoneeseen.

Jos haluat reseptistä vähemmän kermaisen, voit korvata esim. puolet kermasta raakamaidolla tai muilla ”kermankorvikkeilla”.

Tähän perusjäätelöön on helppo lisätä lähes mitä vain; marjoja, hedelmiä, mausteita…

Jäätelöihin sopii myös hifistely, joten kotimaisten marjojen lisäksi voit kokeilla seuraavia:
- goji- marjoja
- inka- marjoja
- kaakao nibsejä
- raakakaaojauhetta
- sitruunaa ja sitruunan kuorta (ehdottomasti luomuna)


- pähkinöitä (murskattuna)
- macaa (sopii varsinkin vegaanibanaani jädeen)
- lucuma jauhetta (huomioi, että tämä antaa hieman lisämakeutta)
- carob- jauhetta (voi käyttää kaakajauhon sijaan)
- sitruunamelissaa tai piparminttua

Pähkinät ja kuivatut marjat on syytä pilkkoa tehosekoittimessa ennen lisäämistä, ettei ne ole liian isoina paloina jäätelössä.



Vegaani versio jäätelöstä.

Kookos- marja jäde

2dl kookoskermaa
1kpl kypsä avocado
2dl mustikoita
1dl vadelmia
2rkl hunajaa tai acavesiirappia

Soseuta ainekset keskenään ja laita pakastimeen jäähtymään noin 1-2 tuntia. Voit halutessasi sekoittaa jäätelön vielä ennen tarjoilua. Reseptin marjoja voi vaihdella mielensä mukaan.

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Pohdintoja porosta

Minulla on viha-rakkaus suhde poroihin. Ne on ylisöpöjä (varsinkin pienet vasat) ja jotenki vaan hellyyttä herättäviä otuksia. Kesällä pahimpaan räkkäaikaan, niitä ei kyllä kauniiksi voi sanoa. Silloin lähinnä tunteet ovat säälinomaisia, kun raukat yrittävät löytää paikan missä pikku verenimiät ei ihan söis niitä elävältä. Toisaalta taas nämä söpöt otukset ovat eräänkin kerran syöneet meidän hiellä ja tuskalla laitetut istutukset, mansikat ja viljelmät. Elämme niin kuin keskitysleirillä aidan sisällä ja auta armias, jos joku jättää portin hetkeksi auki... saman tien on varmasti kaikki suurimmat sarvipäät peltoja kuokkimassa! Varmaan niillä on joku päivystäjä, joka vaan kyttää sitä, että kuinka ahkeria me ollaan porttien kanssa.


Toisaalta, porojen karkottaminen pelloilta on aika vapauttavaa hommaa. Kokeilkaapas joskus juosta pitkin pihoja ja koittaa näyttää mahdollisimman suurelta huitoen käsillä ja jaloilla. Samalla pitää äristä niin kuin karhu ja paimentaa (välillä täysillä juosten) poroja oikeaan suuntaan. Joskus, kun poro parat ei oikein muista mistä ovat tuleet, voi tämä näytös kestää yllättävän kauan. Lapsille nämä tilanteet ovat iloisia ja jännittäviä tapahtumia. Kaipa niistä on kiva kattella mölyävää, juoksevaa ja karhunlailla römyävää äitiä. Vapauttavaa todellakin heittäytyä välillä "hulluksi"!

Tuttu näkymä auton ikkunasta.

Poron liha on hyvvää. Pidän poronlihan mausta (nyt saan hirvimies appiukolta satikutia) enemmän, kuin hirvenlihasta. Ristiriitaa aiheuttaa kuitenkin poronlihan puhtaus nykypäivänä. Eteläsuomessa varsinkin ajatellaan, että poro on puhdasta ruokaa. Onko kuitenkaan näin? Olen yrittäny kysellä muutamalta isännältä poroille syötettävien nappuloiden koostumusta, mutta en ole saanut vielä selkeää vastausta. Käsittääkseni niiden ruokavalioon kuuluu myös talvisin ihan perus AIV- rehu ja nämä "nappulat". Sitten ne puheet siitä, että porot kun tykkäävät syödä ruokaansa teiden vierustasta. Ei se puhtainta heinää varmasti ole, ainakaan vilkkaiden teiden varsilla. Tämä poron puhtaus probleema on vaivannut minua jo kauan, joten ilmeisesti minun pitäisi siitä ottaa selkoa. Lähipiirissämmehän on useampiakin poroisäntiä ja emäntiä, vaan aihe taitaa olla aika arkaluontoinen. Eihän tietenkään kukaan halua sanoa oman elinkeinon olevan laadutonta. Vaan taidanpas ottaa hirvasta sarvista ja uskaltautua koettelemaan ystävyys-suhteitani poroisäntiin...

Eettiseltä kannalta poronliha on varmasti parempaa, kun esim. tehotuotettu naudanliha. Saahan porot kuitenkin käyskennellä vapaana noin puolet vuodesta. Talvi aikaankin, aitaukset ovat yleensä suuria ja porojen olot on ruhtinaalliset. Tietysti kaikkein paras liha olisi vapaasti metsästä pyydystetty riista kuten hirvi, jänikset, linnut jne... Ongelma on lähinnä saatavuudessa. Näen siis jokatapauksessa poron lihan parempana vaihtoehtona, kuin tehotuotettu liha.

Kyllähän nuo vasat vaan on niin ylisöpöjä!

Olemme vähentäneet lihansyöntiä arjessa, juurikin eettisen ja laadukkaan lihan saannin hankaluuden vuoksi. Emme kuitenkaan ole täysin kasvissyöjiä, ainakaan vielä. Oma haaveeni onkin elää jonain päivänä "omavaraistaloudessa". Omat kanat ja munat, lampaat, possut jne. kasveja tietysti unohtamatta. Kun itse kasvattaa eläimen, niin varmasti tietää sen eläneen onnellisen elämän, vaikka se lopulta pataan joutuisiki. Poronliha tulee luultavasti kuulumaan ruokavalioomme jatkossakin, ellei minua pistetä mustalle listalle utelujeni kanssa, heh! Toivon, että poronhoidossa otettaisiin myös huomioon puhtaus ja laatu asiat. Niihin ei mielestäni kiinnitetä tällä hetkellä tarpeeksi huomiota. Tämä on minun haaveeni ja jonain päivänä se toivottavasti toteutuu... askel kerrallaan.

Millaisia käsityksiä teillä on poronhoidosta tai sattuuko joku tietämään niiden ruuan koostumuksesta paremmin?

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Rentoutumista mökillä

Vaikka meillä tekemistä näin kesäaikaan riittää, niin silti on hyvä muistaa pitää pieniä irtottoja arjesta. Yks hyvä paikka siihen on meidän kalamökki, keskellä ei mitään. Mökille ei tule sähköjä eikä vesiä, joten siellä jos missä sielu lepää. Minusta juuri tällainen mökkeily on sitä aitoa mökkeilyä parhaimmillaan.

Kaivo möksän pihalla

Kalamiesten saalista

Pikku kalamiesten "akvaario"

Pienimmät mökkeilijät osasivat myös nauttia täysin rinnoin ja Onnimanni oli elementissään hiirijahdin kanssa.


Luonnossa on ihanaa hiljentyä, elää hetkessä ja kuunnella omia ajatuksia, joiden kuuntelu arjen hälinässä on välillä vaikeaa. Sateen ropina, käen kukunta ja siikojen jättämät jäljet veden pinnassa. Nukkuvat lapset ja iltamyöhäinen aurinko saunan takana.


Minulla on joskus tapana sulkea silmät keskellä kaupungin kiirettä ja etsiä kaikesta hälystä ja metelistä luonnon ääniä. Kun tarkaan keskittyy, niin kaupungin häly vaimenee. On sinusta itsestäsi kiinni, mitä ääniä haluat ympäriltäsi kuunnella. Onko se sitten liikenteen melua vai linnun laulua, sen päätät sinä. Oravanpyörään on helppo ajatua, mutta vain sinä itse voit päättää kuinka kiireinen olet. Kiire on ihmisen itse luoma olotila, valintoja mitä me teemme päivittäin. Missä ikinä menettekin, muistakaa elää hetkessä ja kuunnella luontoa ympärillänne.

Applen uusin malli

Hankin tuossa Applen uusimman kännykkämallin... ;D

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Suopursu paniikkia

Lämpimät kelit ovat saaneet aikaan sen, että kaikki kasvit ovat kohinalla alkaneet kasvamaan. Se tietää sitä, että kasveja keräävällä riittää touhua. Meillä oli perjantaina Terveeksi herkutellen- iltama ja illan aikana alkoi rutkasti satamaan ja ukkostamaan. Olin jo ihan paniikissa, koska en ollut kerennyt vielä keräämään suopursun kukkaa, jotka helteiden ansiosta kukki jo poikkeuksellisesti täydessä kukassa. Kovin oli jännittävä ilta, koska olin ihan varma, että kovat sateet olisi ravistellu kukat niin sanotusti ketoon.


Onnekseni kukat olivat vielä siinnä vaiheessa, ettei pikku ukkonen niitä lannistanu. Olin jo aatellu, että saan alkaa suunnitteleen pohjois Lapin reissua, jossa suopursu ei ehkä olis vielä kukkinut mutta reissu jäi nyt sitten tekemättä tällä kertaa. Ja hyvä niin...
Käytän suopursua 8-Yrtin voiteessamme, joka on yksi myydyimmistä tuotteistamme, olisin siis ollu aika hukassa ilman sitä.

Helle on saanut myös muihinki kasveihin vipinää. Nokkosen versoja en kerenny pomimaan kun pikkusen, horsman versoja vähemmän ja hiirenkorvia hieman enemmän. Nokkosta onneksi voi niittää ja kerätä uusia versoja pitkin kesää, mutta kyllä ne kevään ensimmäiset versot vaan ovat omaa luokkaansa. Kuusenkerkkä alkaa myös olemaan makkeimmillaan, joten jospas sitä kerkiäis edes niitä poimimaan paremman saaliin.

Luontoäiti on siis pitäny minua aika kiireisenä. Samoin Terveeksi herkutellen- ilta ja Kauppayrttineuvona koulutus, jotka tietysti osuivat kaikki juuri samaan sysyyn. Niinhän se vaan menee, että kaikki kiire tuppaa pakkautua aina samaan ajankohtaan. Kiire on kuitenkin aina ihmisen korvienvälissä eikä missään muualla, joten ravistelen päätäni oikein lujasti, hengähdän syvään ja hommat on jälleen järjestyksessä.

Nauttikaa luonnosta ja sen ihanuudesta, koska nyt se on kauneimmillaan!

perjantai 3. kesäkuuta 2011

Lindan luomula

Pakko kirjoittaa vähän ystäväni Lindan ihanista puuhista.


Lindalla on yritys nimeltä Lindan luomula . Hän on alunperin Virosta Suomeen rantautunut (muistaakseni noin 17 vuotta sitten)ihana ja valoisa persoona. Hänen ehdottomasti parhaita tuotoksiaan on leipomukset, joita hän tekee tilaustyönä. Voisi sanoa, että Linda on oikea monitoimi nainen ja ei varmasti ole mitään mitä hän ei osaisi tehdä. Leipomon lisäksi hän tekee myös luontaishoitoja ja kouluttaa ihmisiä. Linda kuului myös ensimmäiseen Luontaishoitajakoulutukseen Rovaniemen Lao:ssa, jonka oppilaat valmistuivat viime toukokuussa.

Mutta enemmän niistä Lindan herkuista. Onnekseni sain oman pöytäni viime viikonlopun Metsä- ja puutarhapäiviltä Lindan vierestä ja kuinkas ollakkaan, herkku jos toinenki lähti mukaan. Linda leipoo kaikki luomuna ja spelttijauhoista. Hän ei myöskään käytä ollenkaan hiivaa, vaan ruisleivät on tehty leipäjuurella. Eli maha, suolisto ja kroppa tykkää... Jos itse syön leipää, niin nämä leivät ovat juuri niitä mitä suuhuni pistän. Me ollaan aina ruukattu leipoa omat leipämme juurella. Kuitenkin nyt kaiken remontin ja muun hässäkän keskellä on oma leipominen jäänyt vähälle. Onneksi silloin voi luottaa Lindaan.
Ja nyt seuraa paras vaihe, Linda hakee kaiken leivontaan käytettävän veden Korkalovaaran lähteeltä. Se jos mikä osoittaa minusta sen, että leipomuksia tehdään sydämmestä ja laadukkaasti.

Porkkanakakku ja mustikkakakku

Metsä- ja puutarhapäivillä Lindalla oli valtavat maistelukorit ja kävin varmaan päivän aika maistelemassa kaikki laadut läpi kerran tai ehkä jopa kahdesti, he he... Mukaan tarttui Tumma tyttö- ruisleipä, Suussasulava spelttipiiras, Pirtsakka porkkanakakku ja Mummon mehevä mustikkakakku .

Lasten ja koko muunkin porukan suosikiksi nousi Suussasulavat spelttipiiraat . Ne on saman näköisiä kun karjalanpiirakat, mutta riisipuuron tilalta on luomu vuohenmaitoon haudutettua spelttiuunipuuroa. Vuohenmaito tulee Sodankylästä Luolamaan luomutilalta.

Superhyviä spelttipiirakoita vuohenjuustolla. Kukahan sieltä on jo kerenny haukata?

Tumma tyttö- ruisleipä on minun oma suosikki, mutta koska siinnä on käytetty mausteena mm. fenkolia, niin lapsilta se jäi syömättä. Ovat tottuneet meidän omaan fenkolittomaan leipään, niin ilmeisesti makuelämys oli äkkiseltään outo. Seuraavaksi aion kokeilla Lindan yrttileipää, joka maistui näin aikuiseen makuun todella ihanalta ja mielenkiintoiselta.


Se hyvä puoli näissä leivissä myös on, että koska ne on tehty ilman mitään hiivailmapullamössöjä ja kunnon täysviljasta, niin yhdestä ja jopa puolikkaasta leipäpalasta täyttyy vatsa. Täyttä tavaraa siis!

Sitten kakku osasto. Laitoin puolikkaat pakkaseen, ku oli niin riitoisia. Maku on minusta niin ihastuttava, koska spelttijauhojen ansiosta maku on hmm... täyteläinen. Maistui koko porukalle ja naapureillekki.

Mustikka ja porkkanakakku

Herkkujen hintoja:

Leivät 7€/ kg
Kakut ja tortut 12€/ kg
Pikkuleivät 25€/ kg
Piirakat 1€/ kpl


Niin ja kaikille Rovaniemeläisille hyviä uutisia! Linda on juhannuksesta lähtien torilla myymässä herkkujaan lauantaisin. Kannattaa varmaan olla aamusta liikkeellä, jos haluaa ottaa varman päälle.

Lindan luomula
p. 050- 3742 343
linda@lindanluomula.net