torstai 4. huhtikuuta 2013

Tipuset kasvaa

Jos lapset tai koiranpennut kasvavat nopeasti niin veikkaan, ettei tahti silti ole mitään verrattuna tipuihin! Ne kun tuntuu joka oven aukaisulla näyttävän aina isommilta ja erillaisilta, kun käyn niitä hoitelemassa. Ei menny kuin muutama päivä, kun isompien sulkien päät alkoi jo pilkisteleen siipien ja pyrstön päästä. Koitin ottaa kaikista "tipukuvan", joten tässä he siis ovat.

Vielä nimetön tipunen

Pekan oma tipu "Superkömpelö" (tän tipun nimi vaihtelee vielä päivittäin ;) )

Myös vielä nimetön tipunen.

Iinan oma tipu alias Elviira

Vauhdikas nimetön tipunen.
Näissä kuvissa tiput on parisen viikkoa vanhoja, joten tällä hetkellä ne on jo paaaljon isompia. Vaaleat tiput ovat harmaita. Pekan tipu tumman ruskea ja Iinan tipu raidallinen. Näillä näkymin näyttäisi siltä, että Iinan ja Pekan tiput olisivat kanoja ja kaikki vaaleat kukkoja. Pitäisi koittaa saada ajankohtaiset kuvat ja jollekkin kanaexpertille analysoitavaksi. Omaan tiputuntemukseen kun en ihan satana vielä luota, niin helpompi luokitella kaikki kuknaksi siihen asti (kukkokana). Nimiä toki ollaan annettu ennenkin, vaikkei olla tiedetty tipujen sukupuolta. Sen takia meidän kanalassa löytyy mm. kana nimeltä Veeti.

Meillä on käynyt paljon vieraita tipuja ihastelemassa ja osa on ihmetelly, että missäs ne -tiput- oikeen on. Porukalla on käsitys tipuista keltaisina palleroisina. "Eikö ne enään olekkaan keltaisia!" on ollu suosittu lausahdus kanalan ovella. Siihen sitten selittelen, että nää tiput ei ole ollu keltaisia edes kuoriutuessaan. Harva maatiaistipu on täysin keltainen. Meillä oli viime toukokuussa, kun ensimmäiset 20 tipusta tuli, yksi keltainen tipu ja siitä tuli valkoinen Helmi. Harmikseni en löytäny nyt tähän Helmin kuvaa, mutta otanpas sellaisen seuraavaan kanapostaukseen.

Tiput tosiaan kehittyy hurjaan tahtiin. Ei menny aikaakaan kun ihmettelin kanalaan mennessä, että miten piipitys kuuluu kumman läheltä seinää. Kun aukaisin oven, ei tipusia kuitenkaan näkynyt missään. Sitten vasta tajusin nostaa päätäni ja kappas vaan! Siellähän ne istu emonsa kanssa oreella, kuin isot tipuset konsanaan. Kuvista ei ehkä saa käsitystä, mutta alimpien orsien väli on tooosi iso, noin metrin luokkaa. Siitä ne tipuset vain vimmatusti pikku siivillä räpyttäen hyppäsivät ylemmälle orrelle. Tulipahan vaan mieleen ne tarinat mitä kuulee tehokanaloista pelastetuista kanoista, jotka ei osaa edes maantasalla olevalla orrella istua, puhumattakaan kynnysten yli hyppäämisestä. Kun tipuista asti saa elää luonnollisesti vaihetelevassa ja virikkeellisessä ympäristössä, niin kehittyy tipuista ja kanoista normaaleja iloisia kanasia tai kukkosia.



Kukkuu...
Tällaista kuuluu kanalasta tänään =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti