Kesä huumaa

Hellurei kaikki! Aloinpas pientä päivitystä kirjottelemaan, kun kerranki olen yksikseen ja omine ajatuksineni. Tosiaan, niin kuin aikasempinaki kesinä, niin tänäkin kesänä meidän aikataulutus on aikasta hektistä. Olen sellainen kirjottelija, että tarvitsen omaa rauhaa, jotta teksti pääsee järkevässä muodossa päästä koneelle asti. Nyt kun meillä on kakrut kotosalla kesän ja veljen perhe myös kesäilee meidän tykönä, niin tällaiset rauhalliset hetket on aika kortilla. Osaan jo antaa itselleni anteeksi, ettei kaikkea kerkeä tekemään (hei, näkisittepä meidän kämpän) ja aattelin vielä muistuttaa teillekkin, että juttua kyllä taas pukkaa, kun aikaa blogille taas siunautuu.

Olen luvannu kirjotella teille uutta kommenttia Lady Compista ja paljon asiaa siitä kyllä nyt tällä reilun puolen vuoden käyttökokemuksella jo irtoaakin. Lisäksi olen kyselly myös maahantuojalta teidänkin pohtimia kysymyksiä, joten eiköhän informatiivistä pätkää ole tässä jossain vaiheessa tulossa. Olkaapas siis kuulolla kaikki, jota tämä aihe kiinnostaa...

Myös monta muuta aihetta odottaa oikeaa aikaa bloggaukselle. Meille on mm. muuttanut neljä uutta eläinystävää lisää. Noinkohan se eläintarha alkaa vähitellen muodostumaan. Kohta vois perustaa vaikka kotieläinpihan, hi hi!

Myös tämä aika vuodesta työllistää minua noiden kasviasioiden tiimoilta ja onpahan vaarassa kaikki lomailijatkin. Tämän koki myös minun serkku Heli, joka sai kunnian kerätä mesiangervon kukkaa kanssani kauniina aurinkoisena kesäpäivänä. Kun hyvän ystävän kanssa saa porista samalla kun keräilee kasveja, niin ei siinnä paljoa muutamat nokkosenpistot tunnu puhumattakaan siitä, että homma tuntuis työnteolta. Kiitos siis Heli seurasta ja avusta!

Mutta ettettä vaan saisi sellaista harhakuvaa, että täällä vain töitä paiskitaan, niin pakko mainita myös telttaretkestäki. Kun on kerranki oikea porukka koolla, joista osa on jopa toiselta puolen maapalloa, niin mikään ei ole mahtavampaa, kuin extempore telttareissu erämaahan. Kelitki kun oli juuri kohdallaan ja lapsenvahditki onnistu. Kiitos raksumies, Heli ja Sussu! Kuvat kertokoon enemmän tunnelmia...

Telttailiakoira Onnimannimatikka sippasi yömyöhällä kannonjuureen nokosille. Huomatkaa aurinko, joka paistaa klo 01.00 yöllä... ihana Lapin kesä!

Näihin kuviin ja tunnelmiin... seuraava bloggaus ilmestyy sitten kun sen aika koittaa ;)