Villiruoka villitys

Luomun kulutus on kasvanut jälleen yli 50% edellisestä vuodesta. Viimevuonna kasvu oli samaa luokkaa, joten kyllä tässä vaan parempaan suuntaan ollaan menossa, eikä luomuvillitykselle loppua näy. Termien maailmaan on tullut mukaan myös uusi tulokas, eli villiruoka.

Villiruualla tarkoitetaan luonnosta saatua ja luonnollisesti kasvanutta ruokaa.

 

Tiesitkö, että ELO- säätiö (suomalaista ruokakulttuuria edistävä säätiö) on kehittänyt tälle ilmiölle oman brändinsä. Olen kyllä kuullut ELOsta ja heidän villiruokakamppiksestaan, mutta törmäsin ihan vastikään tähän uuteen ulkoasuun. Minusta se on kyllä kerrassaan loistava ja hienoa kättentyötä. Vai mieltä olette logosta?

 

 

Suomalaista villiruokaa (Wild Food) viedään maailmalle uuden upean ilmeen voimalla. Maailmankuulu suomalainen suunnittelija Klaus Haapaniemi on luonut villiruoalle oman visuaalisen ilmeen ja on näin lähtenyt mukaan edistämään suomalaista gastronomiaa. ELO-säätiö on määrittänyt villiruoan yhdeksi suomalaisen ruokakulttuurin vahvuudeksi ja Wild Food on myös Suomen Bocuse d´Or -tiimin teema tammikuun kokkien maailmanmestaruuskilpailuissa.

 

Lainaus on ELOn sivuilta olevasta lehdistötiedotteesta. Pidän kovasti tuosta mystiikkaakin sisältävästä lookista. Logo viehättää kovastikkin omaa silmääni. Se miten tuo vuohi liittyy villiruokaan, en ole ihan varma, mutta taatusti se näyttää paremmalta kuin jokin rääpästy kasvinkuva. Tätä logoa on mahdollisuus myös tuotteiden käyttää omassa markkinoinnissaan, mutta ilmeisesti se pitää säätiöltä jollain tavoin anoa. Toivottavasti tällä logolla varustettuja tuotteita alkaa piankin putkahteleen meidän kauppoihimme, eikä kaikki painottuisi ulkomaan vientiin. Pitäkäämme siis silmät auki!

Flunssa päivitys ja mietteitä luonnontuotealasta

Huh, viikonloppu hurahti Pöykkölän myyjäisten merkeissä ja täytyy riemuita, että hengissä selvittiin! Ääni lähti jo lauantaina ensimmäisen 10 min aikana. Kurkkuosastoa ei tietysti auttanut ollenkaan se fakta, että myyjäiset pidettiin kasvihuoneissa, missä oli läpikulku ovista koko ajan. Vedolta ei siis voinut välttyä. Muutamaa hengen salpaavaa yskäkohtausta lukuunottamatta (jolloin ei pystynyt puhumaan ja vesi virtasi silmistä solkenaan. Mahdoin olla kaunista katseltavaa ;) ) selvisin suhteellisen hyvin ja asiakkaatkin sai puheestani selvää. Onneksi olo ei muutoin ollut kipeä, eli kuumetta tai muuta ei ole havaittu.

Olen lääkinnyt heti alusta lähtien kurkkuani väinönputki- ja ruusujuuritinktuuralla, niin kuin aikaisemmin kerroin. Myös väiskin juurta on tullut popsittua pitkin päivää. Olin ihan varma, että mulla on sama streptokokki bakteeri, kun mejän pikku Pekullakin. Oireetkin kun alkoi juuri samalla tavalla. Mutta kun hoitaja soitti nieluviljelytuloksia, niin yllättäen ne olivatkin puhtaat! Tietysti se oli suuri helpotus, mutta samalla jäin miettimään, että voisikos streptokokki kadota väinskin juurta ja väiskiviinaa kurlaamalla. Onnekseni viikonloppuna törmäsin Rainer Peltolaan (MTT:n vanhempi tutkija) ja häneltä asiaa kysyessä sain vahvistuksen siitä, että kyllä se mahdollista on. Tietysti paljon vaikuttaa se, kuinka pitkälle tauti on pääsyt leviämään, mutta faktaa on, että jos streptokokkibakteeria viljellään maljaviljelynä ja siihen laitetaan väinönputkenjuurta, niin streptokokkibakteeri kuolee. Harmi vaan, ettei poika suostu väinönjuurta popsimaan ja alkoholitinktuuraa ei viitsi kurkkuun vielä pienelle työntää. Iina kantaa koulussakin väiskipussukkaa mukana ja mutustelee juuren silloin tällöin, kun siltä tuntuu. Oiskohan siinnä syy, että hän on tältä herkästi tarttuvalta taudilta välttynyt *koputtaa puuta*.

Väinönputki

Viikonloppu oli äänen käheydestä huolimatta aivan ihana ja jälleen kerran kanssa ihmisten vuoksi. Voi että mie tykkään käydä tällaisissa tapahtumissa, kun ihmiset tulevat juttelemaan niin avoimesti asioista. Yksi asia kuitenkin kiinnitti huomioni, jota jäin jälkeenpäinkin miettimään. Nimittäin nuorten aikusten kiinnostus luonnontuotteisiin ja yrtteihin. Väitän tässä ja nyt, että aika tosiaankin on muuttumassa ja uudet arvot nostaa päätään. Se ei ole mitään harhakuvitelmaa tai pikainen muotivirtaus, että nuoret miehen juoksevat pitkin metsiä pakurikääpien ja villivihannesten perässä. Kyllä nuorissa on käynnissä jokin uusi muutoksen ja asenteen tuuli, mikä mielestäni on ja tulee olemaan pysyvää.

Pöykkölässä pyöri myös tämä kaveri, jakamassa tietoa luonnosta. Lapin 4H:n Entti. 

Olin ihan liekeissä (ja niin oli keskustelukumppanitkin) kun sain jutella näiden ihmisten kanssa yrteistä ja varsinkin juuri väinönputkesta tuli paljon asiaa. Liekkö syynä siihen juurikin tämä flunssakausi. Olen myös erittäin iloinen siitä, että nuoret kyselevät opiskelumahdollisuuksistaan luonnontuotealalle, koska se on heidän tulevaisuuden haaveissaan. Todella ihanaa, ettei alaa mielletä enään vain "mummojen puuhasteluksi" vaan tosiaan siinnä nähdään tulevaisuutta oikean uran luomiseen ja näinhän se onkin. Varsinkin meillä Lapissa, on todella mahtavat mahdollisuudet työuran luomiseen luonnontuotealan parissa, mutta valitettavasti silti alan opiskelupaikkoja ollaan ajamassa koko ajan alas. Lapissa painotus on kovasti matkailun puolelle, mutta kun meillä on niiiin paljon muutankin täällä kuin matkailu. Lisäksi luonnontuoteala monin tavoin tukee matkailuakin, kunhan vaan verkostot saadaan kunnolla toimimaan. Itse näen luonnontuotealan tulevaisuuden todella valoisana, enkä vähiten tämän viisaan, motivoituneen ja valistuneen nuoren väen vuoksi.

Uskon vahvasti, että Lappi nousee vielä luonnontuotteiden voimalla yhdeksi yrittäjien inovatiivisten tuotteiden aarreaitaksi! UGH! OLEN PUHUNUT!

Suuret Joulumyyjäiset Pöykkölässä

Huomenna alkaa perinteeksi muodostuneet Pöykkölän Joulumyyjäiset ja niin kuin jo monena vuonna aijemmin, myös minäkin olen siellä!

Pöykkölän Suuret joulumyyjäiset la-su 15.–16.12. klo 10–16, Metsäoppilaitoksella. Metsäruusuntie, Pöykkölä

 

 

 

 

Laitan tänä vuonna maistiaisiksi väinönputken juurta, minkä olen jälleen kerran todennu korvaamattomaksi flunssanhoidossa, niin kuin viimepostauksessakin mainitsin. Ja tietysti myytävänäkin tätä juurta mulla löytyy, luonnollisestikkin =) Katsotaan miten tropit piettää kunnossa tämän tytön koko kovan viikonlopun ajan... Siis jos henki vain pihisee, niin käyttäkäämme viittomakieltä, hih!

 

Vielä hieman viimevuoden tunnelmia kuvien kera...

 

Nää hienot korvikset ostin itselleni viimevuonna ja surukseni pudotin niistä toisen heti seuraavalla viikolla.

 





Toivottavasti nähdään huomenna tonttuilun merkeissä!

Angiina streptokokki

Voihan duha ja drägä! Meillä on todettu angiinan hiipivän nurkissa. Kertahan se on ensimmäinenki. Olen niin monille hehkuttanu siitä, kuinka me ollaan oltu vuosikausia todella tervettä porukkaa. Ei mitään pikkusta nenänvalumista kummempaa. Niin nyt se sitten iski! Pekka parka on uhri nro 1 ja koska Janne tarvitsee töihin todistuksen poissaolosta, oli terveyskeskus käynti pakollinen. Samalla pojulta otettiin nieluviljely, mikä sitten paljasti tämän angiina streptokokin lymyävän raasu paran kitarisoissa. Antibioottikuurihan siitä sitten poitsulle tuli ja taitanee olla hänen elämänsä ensimmäinen. Ja voi sitä äidin syyllisyyden määrää, kun on poikaansa hoitanu niin huonosti, että angiina pääsee iskemään... niin tätähän se on se äidin elämä...

Vihainen lintu vartioi pientä sairastelijaa.

Pekka on äitin poika ja lapsi, joka haluaa alkukantaisesti olla koko ajan ns. iholla. Peku on suoraan sanottuna halinalle, pusupoika, ihkurakasrutistelija! Siitä voitaneen päätellä, ettei ole kovinkaan ihmeellistä, että minäkin olen altistunu pöpölle. Kovasti olen vetäny väinönputken juurta ihan juurena ja alkoholiuutoksena, kuten myös ruusujuurta, mutta yhden todella tuskasen yön jälkeen, olin valmis luovuttamaan ja laukoin lääkärin vastaanotolle. Ottivat sitten nieluviljelyn, minkä tulokset kuulen huomenna.

Mutta se, minkä takia halusin avautua teillekki tästä asiasta, on minua hoitaneen lääkärin asenne ja kommentit! Olen nyt pari kertaa joutunut käymään paikkakuntani terveyskeskuksessa (edellisestä kerrasta on valovuosi) ja kummallakin kerralla olen saanut hyvää ja iloista palvelua. Siis täh?!!! Hoitajat ja lääkärit ovat jutustelleen iloisina ja olleet AIDOSTI kiinnostuneita. Kaikkein paras oli tosiaan eilinen käyntini ja keskusteluni noin keski-ikäisen naislääkärin kanssa. Hän kun kysyi siinnä tutkiessaan, että miten olin lääkinnyt itseäni ja siihen sitten rehellisesti, että "väinönputkenjuurta olen pureskellu". Sain vastaukseksi aidolta kuulostavan " hienoa, sehän onkin todella hyvä apu!". Hieman jäin tätä kommenttia epäilevästi kuuntelemaan, kunnes lääkäri jatkoi; " ja toinen hyvä kasvihan on ruusujuuri. Todella tehokas flunssaan." Nyt olin ihan vakuuttunut siitä, ettei lääkäri pitänyt pelkästään keskustelua yllä, vaan oli oikeasti perehtynyt ainakin jonkin verran asiaan. Sen jälkeen kerroin käyttäneeni kumpaakin näistä kasveista myös alkoholiuutoksena kurkun desinfiontiin. Kommenttiini siitä, etten ollut ottanu särkylääkettä ollenkaan ja että se on se viimeinen vaihtoehto, kun ei pysty enää olemaan, lääkäri tokaisi;" niin eihän se särkylääke sitä sairautta hoida. Ainoastaan lievittää oireita". Poistuessani huoneesta, kehoitti lääkäri vielä jatkamaan väinönputki ja ruusujuurikuuria ja kyselevän vointia kahden päivän päästä nieluviljelytulosten kanssa.Olin sen verran tokkurassa flunssasta, että ymmärsin tämän tilanteen ainutlaatuisuuden vasta ajaessani pois terveyskeskuksesta. Harmikseni en edes muista lääkärin nimeä, mutta onneksi olemme huomenna taas juttusilla. Täytyynee kysellä lääkärin taustasta hieman enemmän...

 

Kuuran kukkia.

Onkohan mulla käyny tuuri näiden kahden TK- käynnin kanssa, vai onko TK oikeasti putsaamassa tylyä mainettaan? Oliskohan mahdollista, että lääkäreille, hoitajille ja vastaanotto henkilökunnalle (hekin vitsailivat kanssani) painotetaan nykyään asiakaspalvelua, vai mistä nyt on kyse? Kumassakin tapauksessa kyllä näki sen, että henkilöt olivat aidon kiinnostuneita minun sanomisiin ja mielipiteisiin. Onkohan lukijoissa yhtään alan ammattilaista, joka voisi valottaa hieman että mikä ihmeen positiivisuuspläjäys noihin terveyskeskuksen henkilökuntaan on iskeny?

Tämä on todella iloinen asia ja toivonmukaan leviävä käytäntö!

ps. mulla on nyt koe käynnissä ja voitelen keuhkoaluettani, selkää ja imusolmukkeita 8-Yrtin voiteella ja desinfioin vähintään 3 x päivässä kurkkuani väinönputki- ja ruusujuurialkoholiuutoksella. Katotaanpas tehoaako se tähän pöpöön! Tuloksista kerron myöhemmin...

Kaikkien aikojen paras joululahja...taas!

Minä olen todella onnekas ihminen, koska mulla on sellaisia ihmisiä ympärilläni, jotka lahjovat minua jouluisin sellaisilla lahjoilla, mitä tuskin olen ansainnu (tai sit mie vaan oon niin hyvä, hihi). Viime vuonna joulun jälkeen, kirjotin parhaasta joululahjasta IKINÄ. Sitä se totisesti olikin, mutta tänä jouluna on tulossa jotain yhtä hienoa...

Joku saattaa kuvasta jo arvatakkin... mutta palaan asiaan vasta kun tämän ihanista ihanin lahja saapuu käyttööni... Mie en malta oottaa!!!

Olkaamme kiitollisia Suomestamme!

Näin itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa, on pakko kirjoittaa pari sanasta. Olen nyt kuunnellut muutamien päivien ajan keskusteluita siitä, että "samahan tuo Suomen itsenäisyyspäivää on viettää, vaikkei Suomi enään mikään itsenäinen olekkaan!". Varsinkin vanhemman väestön suusta on näitä lausahduksia tullut tiheään tahtiin. Suomea ei pidetä enään ollenkaan itsenäisenä ja päätäntävaltaisena, kun EU- ja muut isommat valtiot määräävät kaikesta. Muutoinkin tuntuu kovasti olevan pinnalla ns. "valituskulttuuri". Kaikkea ja kaikkia pitää moittia. Kaikesta pitää valittaa. Mikään ei ole hyvin ja jokaikinen asia on menossa päin prinkkalaa.

Toki on monia asioita, mitkä voisivat olla paremmin. Mutta kuitenkin voisin väittää, että kyllä meillä täällä Suomessa asiat on paljon paremmin, kuin monessa muussa maassa. Elämme sellaisessa lintukodossa, että unohdamme monesti sen, millä mallilla asiat ovat muualla maailmassa. Ihmisen luontainen taipumus on valittaa ja olla tyytymätön vallitsevaan elämäntilanteeseen. Aina halutaan jotain lisää, enemmän ja parempaa! Olisikohan kuitenkin aika pysähtyä ja miettiä, kuinka hyvin asiat loppupeleissä kuitenkin on tässä rakkaassa Suomen maassa. Minä pystyn kirjoittamaan täällä bloggerissa asiasta kuin asiasta, KAIKKI lapsemme saavat koulutusta ja jos joku sairastuu syöpään, se hoidetaan. Mietitäänpäs siis hetkinen niitä hyviä asioita elämässä, eikä aina keskitytä epäkohtien suitsutukseen. Meillä kun ei oikeastaan ole mitään hätää!

Suosittelen, että käytte lukemassa isoveljeni vaimon kirjoittaman blogitekstin Kiinan maalta. Antaa myös perspektiiviä muutamaan asiaan. Keskinarkaukset Kiinassa on muutoinkin mielenkiintoista luettavaa, jos haluaa kuulla sensuroimatonta mielipidekirjoitusta länkkärin elämästä Kiinalaisessa kulttuurissa.

Eipäs sen kummempia, kun nauttikaamme elämästä, koska juurikin se eläminen on meillä täällä helppoa!

Lapin luonnonantimien tulevaisuuden mahdollisuudet

Eilen olin otsikon nimisessä seminaarissa. Seminaari herätteli paljon ajatuksia ja ideoitakin tulevaisuuteen. En kuitenkaan kirjoittele kaikkea täällä julki, mutta silti on pakko nostaa muutamia faktoja mitkä herätteli seminaarin aikana.

Yrtti- ja kasviteollisuudesta uusi IKEA?!
Minut yllätti tieto siitä, että yrttien viljelyssäkin ollaan jo menty "Ikea- malliin". Jaana Väisänen (Oulun seudun ammattikorkeakoulun opettaja) piti puheenvuoron, jossa kertoi vierailleensa Saksalaisen viljely-yrityksen tiluksilla. Yritys viljelee pääsääntöisesti väinönpukea. Yritys kertoi avoimesti, että heillä on tavoite tuottaa massaa ja he olivat panostaneet paljon koneisiin ja linjastoihin. Myös viljelykeinoja ja kantoja tutkittiin. Sitten kuin hommat ja tuotantotavat massatuotannolle olivat kunnossa, siirrettiin tuotanto halpamaihin!!!
Pitääkö meidän jo huolehtia siitäkin, että onko luonnontuotteissa käytetyt kasvit ja yrtit eettisesti tuotettuja?!


Tipujen kasvatuksen lisäksi kasvien kasvatus tarvitsee pian eettistä silmää...

Lapin tuotannossa vähemmän torjunta-aineita!
Anu Räty (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta) puolestaan omassa puheenvuorossaan kertoi faktaa siitä, että Lapissa tuotetuissa vihanneksissa, juureksissa jne. on vähemmän torjunta-aineita. Tämä puhtaasti sen takia, että näillä korkausasteilla viihtyy huomattavasti vähemmän tuholaisötököitä.
Elikkäs jos tarjolla ei ole luomua, niin koita saada Lappilaista!

Pakurikääpä viljelyyn?
Viimeisen puheenvuoron pitivät Rainer Peltola (MTT:n vanhempi tutkija) ja Henri Vanhanen (MTT:n vanhempi tutkija) ajankohtasesta aiheesta nimeltä pakurikääpä. Miehet heittivät päälaelleen koko metsäteollisuuden asettelun, kun näyttivät faktaa siitä, miten koivumetsän saisi tuottamaan huomattavasti enemmän (ja paljon helpommin) pakurikäävän viljelyllä, kuin perinteisillä keinoin. Pakurikäävän viljelystä on parhaillaan menossa tutkimuksia, vaan tämä ei sitten ole heikkohermoisten hommaa. Lopullisia tuloksia voimme odotella noin 10 vuoden päästä!
Jokatapauksessa ajattelin lähteä ehdottamaan appiukolle pakurikääpämetsän ymppäystä =)

Näin myös eilen ensimmäistä kertaa kuvan pakurikäävän itiöemästä. Se kun on aika harvinainen bongattava. Nyt kun tietää miltä puu tällöin näyttää, niin pitää alkaa pitämään silmiä enemmän auki. Jospas jostain löytäis hyvän itiöpesäkkeen, mitä voisi alkaa levittämään, hihi... Jos minusta tuleekin pakurikääpäviljelijä... mistäpä sitä koskaan tietää ;)

Pakurista on muuten juuri ilmestyny Jaakko Halmetojan kirjottama kirja, jota saa tilattua mm. täältä. Ite en ole opukseen vielä perehtyny, mutta sehän on selvää että kirja on käsiin saatava.

Että tällaisia ajatuksia tänään...

Joulunhenki iski

Hip hei! Tänään oon menossa Metsäruusuntielle seminaariin missä käsitellään Lapin luonnonantimien tulevaisuutta. Toivottavasti päivä olis super mielenkiintonen, ainakin odotan niin. Ispiroitumista ja ajatuksen virtaa luvassa siis ja ah niin hyvästä aiheesta. Ihanaa!

Minut myös yllättäen valtasi joulunhenki! En ole kovin ollut joulufiiliksissä, vaikka normaalisti tähän aikaan jo mukavasti joulutunnelma nostaa päätään tässäkin ihmisessä. Nyt se sitten iski, en tiiä miksi, mutta iskipä kuitenki! Olisko se sitten ollu se Peksun leipoma pipari (jonka söin aamupalaksi, hih), joka näytti enemmän alienilta kuin joulu-ukolta. Söpö! Jouluaika on ihanaa, kaikkine valoineen, lauluineen ja tunnelmineen... onkohan minusta tulossa jouluihminen?!

Nyt on jotenki niin hyvä fiilis, että pakko oli tulla toivottaan teille kaikille myös ihanaa päivää ja iloitkaa kiireen keskellä niistä pienistä asioista!

Aktivismipläjäys osa 2

Joulu tulee ja kaupan hyllyt notkuvat kinkkujen, kalkkunoiden ja jos minkälaisten lihaherkkujen alla. Olen ollu yllättyny siitä, kuinka monet "ei niin luonnon jutuista kiinnostuneet" ystäväni kuitenkin kiinnittää huomiota lihateollisuuteen. Moni on jopa muuttanut omaa syömistään vain ja ainoastaan eläinten karujen elinolosuhteiden vuoksi. En tiiä, onko tämä asia helpompaa ymmärtää täällä Lapissa, koska riistan käyttö on täällä paljon yleisempää. Nimittäin monet karskit metsämiehetkin tunnustaa jättävänsä possunkinkut kaupan tiskille, muina vuodenaikoina, paitsi ehkä jouluna. Monet ystävänikin syövät vain riistaa tai itse kasvatettua lihaa, jolloin on taattu varmuus siitä, että eläin on saanut viettää onnellisen elämän.

Vaikka omalta osalta tehotuotetun lihan kulutus on minimissään, niin silti tunsin piston sydämmessäni alla olevaa pätkää katsoessa. Kyllä on taas osattu oikeista naruista vetää tuota pätkää tehdessä. Toivottavasti tippa linssissä ja pisto sydämmessä pätkää katsoo myös moni muu... Jospa se laittaisi meidät taas ajattelemaan enemmän muutakin kun omaa napaamme!


Animals Australia - Pigs fly. And sing. With chickens. from FSM on Vimeo.

LapCream verkkokaupasta tilaukset ILMAN POSTIKULUJA!!!

Olenko mie unohtanu kokonaan täällä mainostaa, että LapCreamin verkkokaupassa on postikuluton kuukausi?!!! Eli vielä on kaksi päivää aikaa käydä shoppaileen, vaikka joululahjoja niille, joilla jo kaikkea on. Esimerkiksi Pihkavoide on sellainen, mikä jokaisen ihmisen kaapista pitäisi löytyä ja varsinkin vanhemmat lahjan saajat sitä arvostaa kovasti. Ja saat varmasti kemikaalitonta ja laadukasta tavaraa. Joten hop hop, tilausta tekemään, kun vielä ehtii =D

Nelikätinen hieronta

"Siis mikä?!"oli meikäläisenki ensi kommentti. Vaikka olen itse myös opiskellut ayurvedaa, niin en ollut tällaisesta kuullutkaan, ennen keskustelua Natural Beautyn tyttöjen kanssa.Heidän hoitovalikoimassaan kuitenkin tällainen aarre löytyy ja pakkohan sitä oli kokeilla. Vinkkinä muuten niille, jotka ei meinaa löytää hyvää joululahjaa lähimmilleen, tässä lahja joka ei jätä kylmäksi ja on taatusti monelle uusi ihana kokemus.

Hoito alkaa ihanan lämpimällä yrttijalkakylvyllä ja pienellä jutusteluhetkellä. Sitten päästään hierontapöydälle ja niin kuin nimi kertookin, hoitajia on kaksin kappalein, elikkäs nelin käsin. Hieronta tehdään ayurveda periaatteiden mukaan yhtä aikaa kummallekkin puolen kehoa. Tämä vaatii hierojilta todella paljon harjoittelua, jotta hierontaliikkeet ovat saman aikaisia ja samalla voimakkuudella. Hoitajien pitää olla todella hyvässä harmoniassa keskenään, että hoidosta tulisi täydellinen. Ja aah, miten ihanan täyteläiseltä hoito tuntuukaan! On vaikea kuvailla tunnetta, kun kumpaakin puolta kehosta hierotaan samaan aikaan samanlaisella rytmillä. Se on kuin keho olisi pumpulilla ja untuvilla pehmustetussa pulsaattorikoneessa. Tämä hoito, jos mikä, rentouttaa ja parantaa kehonkäsitystäsi.

Hoito kestää 1h 15min, jonka aikana läpi käydään koko keho. Periaatteessa tässä siis saa 2h 30min hoidon, kun ajatellaan, että kumpaakin puolta käsitellään yhtä aikaa. Ja siltä olo tuntui myös jälkikäteen! Kehossa oli tuntemus, ettei mikään paikka jäänyt uupelolle. Hoitoa voisi siis kuvailla ehkä tehokkaimmaksi hoidoksi, mitä vähään aikaan olen kokenu. Ehdottomasti kokemuksen arvoinen juttu ja tosiaan hyvä lahjaidea lähimmälleen. Tämä hieronta ei kuitenkaan ehkä sovellu sellaiselle ihmiselle, joka ei ole käynyt hoidoissa aikaisemmin tai todella vähän. Hoito on aika voimakas vaikutukseltaan, enkä siis tarkoita hieronta otteen (tai otteiden) lujuutta, vaan esim. aineenvaihdunta vilkastuu todella tehokkaasti. Hintaa hoidolla on 120€ ja sen löytää Natural Beautyn sivuilta nimellä Indian Special. Vaikka tämä neiti on todellakin tottunu käsittelyihin, niin silti olo oli kuin siinnä aijemmin mainitsemassani pulsaattorissa pyörineellä. Ja siis positiivisessa merkityksessä! Alakuvan tukkalookki kertoo hyvin tunnetilaa. Ja tämän jälkeen kannattaa varautua pieneen pöhelöoloon, niin sisäisesti kuin ulkoisessakin habituksessa...

Natural Beautyn tytöille jälleen kerran kiitos siitä, että sain olla hetken aikaa pilvien päällä ja nauttia taivaallisista serenaadeista kehollani! Tämä on sitä arjen luksusta...Love you girls!!!

Stevia, luonnollinenko?

"Stevian käyttö sallituksi ruokateollisuudessa...", "Stevia, uusi luonnollinen ja kaloriton makeutusaine..."

Kuva Hartwall

 

Näin otsikoitiin jokin aika sitten mediassa, kun stevian käyttö ruoka-aineissa laillistettiin Suomessa. Isot limukkajätit työnsivät saman tein markkinoille uusia kalorittomia juomiaan. Stevia on sen jälkeen löytäny paikkansa myös monessa muussa elintarvikkeessa. Monet olivat onnellisia, kun tämä luonnollinen huippuhyvä makeuttaja tuli lailliseksi käyttää, vastapainona kemiallisille aspartaameille. Stevia on löytänyt paikkansa myös luonnontuotteissa. Normi kauppojen sokerihyllyiltä löytyy valkoista jauhetta sisältäviä stevia makeuttajia. " Ne normikauppojen valkoset stevia-jauheet, on sitä teollisesti muokattua" sanoi eräs ystäväni taannoin. Niin ajattelin minäkin, mutta...

En tiiä olenko minä ainoastaan ollut niin sinisilmäinen kaikkia lööppejä lukiessani, etten ole stevia villitystä sen tarkemmin ajatellut tai oikeastaan tutkaillut. Kun uutisoitiin, että stevian käyttö on tullut lailliseksi, normi ihminen (tai ainakin minä) ajattelee, että stevia kasvin käyttö on laillistettu. Mutta eihän näin toki olekkaan!!! Liekkö minä siis ainoa höpnäytetty, vai onko teitä muitakin? Minä hölmö kun luulin, että kasvia saisi nyt myydä, kun lupa on saatu. Ja näinhän asia ei ole! Olen ihmetellytki, että missä ihmeessä on ne vihreät jauhepussit, kun ainoat silmiini sattuneet stevia tuotteet on tuota valkoista jauhetta. Tässäpäs sitten selvisi se totuus mullekki.

Stevia kasvin myynti on edelleen kiellettyä, mutta steviasta teollisesti eristettyjen makeiden ainesosien (stevioliglykosidit E 960) myynti sallittiin.

"Steviakasvin (Stevia rebaudiana Bertoni) lehtiuutteesta valmistettujen stevioliglykosidien (E 960) käyttö makeutusaineena sallittiin 2.12.2011 alkaen. Steviakasvin saattaminen markkinoille elintarvikkeena on edelleen kiellettyä."
Evira.

Olin ihan häkeltynyt tästä tiedosta! Jotenkin olin siis luulut, että koko kasvin käyttö olisi sallittua ja että kokokasvia elintarvikealan yritykset käyttäisivät. Miten minusta tuntuu, että moni muukin on ollu tässä käsityksessä ja miten ihmeessä tunnen oloni nyt petetyksi!?

Keskustelin asiasta erään kasvialan pioneerin kanssa ja itseasiassa häneltä tämän tiedon sainkin. Puhuimme siitä, että miten kasvimaailma on "hoitanut asiat" niin, että kasvista itsestään löytyvät kaikki tarvittavat ominaisuudet. Mustikka ei toimi hyvin, jos siitä eristetään jokin ainesosa, koska se tarvii toimiakseen kaikki muut mustikassa olevat ainekset. Sama pätee jokaiseen kasviin ja marjaan. Tätä asiaa on jonkin verran tutkittukkin ja huomattu kasvin hyvien ainesten toimivan paremmin, kun se käytetään yhdessä kasvin muiden ainesten kanssa. Eristettynä jokin hyvä ainesosa ei siis välttämättä olekkaan enään niin tehokas. Samoin myös jokin ainesosa voi olla meille haitallinen, ilman kasvin tai marjan loppuja ainesosia, jotka kumoavat haitallisen aineen vaikutuksen. Kasvit toimivat kokonaisuutena, koska ne on "luotu" toimimaan niin.

En siis väitä, että steviasta eristetty makea ainesosanen olisi jotenkin haitallinen, mutta minua häiritsee silti ajatus "luonnollisesta" makeuttajasta, kun kyseessä on näin teollisesti muokattu tuote. Itseasiassa Eviran sivuilta käy ilmi, ettei koko stevia sanaa saisi käyttää tuotteen mainonnassa, puhumattakaan "luonnollisesta makeuttajasta", koska tämä olisi kuluttajan harhaanjohtamista. Onkohan tämä laki toteutunut, kysynpäs vaan!?

"Stevioliglykosidit uutetaan ja puhdistetaan kompleksisella fysikokemiallisella prosessilla."
Evira

Onko tää laillista?

"Pioneeri" ystäväni kertoi, että mm. Hartwall on joutunut poistamaan vihreät lehdenkuvat pulloistaan, koska se antaa kuluttajalle mielikuvan kokonaisesta kasvista (eikä teollisesti tuotetusta jauheesta). Kuitenkin Eviran sivuilla selkeästi lukee, että koko stevia sanan käyttö olisi kielletty. Ihmekkös tuo sitten, että kuluttaja saa vääriä milleyhtymiä!

Olenko siis ainoa, olonsa höynäytetyksi tunteva?

Joulutori- varaslähtö jouluun!

Lauantaina suuntasin Iinan kanssa Juotakselle joulutorihommiin. Paikkana oli Juotaksen kylän vanha koulu, jonka osti muutamia vuosia sitten Kati Juujärvi, touhukkain ja rohkein yrittäjänainen näillä pitäjillä. Katin yrityksen nimi on Nahkaparkki ja hän suunnittelee nahkakäsitöitä ja vaatteita. Ei muuten moni nainen uskaltaisi ostaa puilla lämmitettävää vanhaa koulunräppänää kaukaa kaupungista, mutta Kati on sellanen touhun nainen, ettei oletukset päde tähän tyttöön. Mulla harmittaa, kun en hokannu ottaa itse koulusta enempää kuvia. Kati oli nimittäin loihtinu omasta asumispuolestaan (mikä oli vanha koulun keittola) sellaisen lukaalin, että allekirjoittanut huokaisi syvään sinne astuessa. Vanhaa hirsiseinää ja tunnelmaa... voih!

Kati ja hänen suokkinsa Soni. Ihana pari!

Kati oli järjestäny tapahtuman hyvin ja porukkaa oli paikalla niin myyjien, kuin kävijöidenkin osalta. Kaikkein ihaninta näissä tapahtumissa on kuitenkin se, että näkee tuttuja ja saa hamstrattua ihania käsitöitä pukinkonttiin. Olenki aina sanonu, että kaikki mitä tulee menee yleensä naapuripöytiin, mutta sehän se juuri hyvä onkin. Pakko myös mainita, että Joulutorilla on kyllä niin laadukkaita tavaroita, ettei rahan tuhlaus harmita ollenkaan! Poissa on se aika, kun käsitekosten tuotteiden ulkonäköön ei satsattu. Kaunista, kaunista ja kaunista!

Alla todella kätevä vinkki linnunruokintaan. Hyvästi rumat vihreät muoviverkot, täältä tulee Talikello!

Alla kuvia meidän emännän Katin kättein töistä...

Joulutorilta löytyi myös huovutettuja lapasia, perinteisiä villakudoksia ja leivonnaisia. Tää "keinutuolin ryijy" kuitenki oli ihan huippu ja pakko oli siitäkin räpsästä kuva. Mie niin haluaisin vanhana mummoroisena kiikata kiikkustuolissa tällainen  takamuksen alla. Ei vois huono päivä tulla siitä, ei!

Lapsia ei oltu myöskään unohdettu, vaan Kati veti omassa ateljeessaan joulukorttiaskeltelua. Ja kyllähän niitä lapsukaisia kävikin. Pihalla oli myös kaksi ponia, joilla he saivat ratsastaa. Soni-heppa uskollisesti käveli aidan toidella puolen kaverina ja tunnelmassa mukana (välillä hieman irrotellen ravilla) taatusti yhtä monta kierrosta kuin ponitki. Inaha heponen!

Kiitos Kati ihanasta tapahtumasta! Tällaisia toimijoita me tarvittaan ehdottomasti lisää meidän kylille, niin voidaan sanoa hyvästit tyhjille taloille ja maaseudun autioitumiselle. Ja jos väkimäärästä vois yhtään päätellä, niin kyllä Yläkemijokivarrella on hyvä tulevaisuus. Positiivista oli myös huomata lapsiperheiden runsas määrä. Ei ole enään palkästään mummoja ja pappoja kylät pullollaan ja se on oikea suunta se. Ensivuonna taas uudestaan! Niinhän Kati?! =D

 Tämän mamman sydämmen valtasi joulumieli... Ihanaa Joulun odotusta!

Mun El Naturalista

Hiphei ja voi sitä onnen päivää, kun eräs päivä ajauduin kirppikselle! Törmäsin sattumalta äitiin ovella ja hälle heitin, että "olispa kiva löytää pitkästä aikaa itsellekki jotain". Mulla kun on kirppisostot aika pitkälti ollu jo kauan aikaa lapsille sopivaa. Noh, elähän huoli! Siinnä kierrellessä äiti huikkasi, että vähän matkan päässä olevassa pöydässä on ihan mun näköset kengät. Vähitellen kuin pöytää kohti matelin, niin huomasin nämä aarteet...

Huhuu, El Naturalistan saappaat! Olin ihastuksissani koska kengät oli TODELLA hyvä kuntoset. Katoin pelolla hintalappua, kun tiiän merkin olevan kallis. Hintaa loboilla oli 25€! Siis 25€!!! Nyt olin ihan varma, ettei koko ainakaan ollu sopiva, mutta kun kurkkasin kengän sisään, koreili siellä ihanasti koko 38. Ei muuta kuin sovitus jalkaan ja meikäläinen sulautui yhteen omien El naturalistan kenkieni kanssa. Olemme olleet yhdessä siitä lähtien ja kaikkialla.

Minusta El Naturalista merkin kengät on vaan niin sikahyvän näkösiä. Kun vielä luonto on otettu huomioon loboja valmistettaessa, niin yhtälö on taattu. Ainoa miinus on kenkien kova hinta, mutta kun ajatellaan, että laatu on korkeaa niin sehän olis kuin pistäis rahaa pankkiin. Kenkien kohdalla olen tämän varsinkin huomannu, että halpaa ei kannata ostaa. Kun panostaa laatuun, niin saat pitkäaikaiset, kestävät ja jalassa mukavammat kegät. Pitemmällä aikavälillä säästää varmasti. Näiden aarteiden alkuperäiseksi hinnaksi arvelen 100€ tai jopa lähemmäs 200€. En löytäny tätä mallia googlettamalla, mutta niissä hinnoissa merkin saappaat hilluu.

Kannattaa siis ajatella mitä toivoo!!!

Keskiviikon aktivismipläjäys!

Ajelin eilen illalla myöhään Oulusta kotiin ja sain jälleen todistaa mitä ihanimpia revuntulia leikkimässä taivaanrannassa. Laittaa muuten omaa haastettaan ajamiseen, kun yrittää samalla katsella taivaalla näkyvää luonnon valoshowta. Sitten aamulla herätessä oli rakas luontoäiti järjestänyt (varmaan ihan minua varten) uuden ihanan valonäytelmän, josta sain jopa rääpästyä muutamia kuvasiakin.

Mikäs siinnä koirien kanssa peuhatessa, kun on tällaiset maisemat ;)

Koin yhtäkkiä suunnatonta kiitollisuutta siitä, että saan asua meidän ihanassa, kauniissa ja puhtaassa Lapissa! Minusta jokainen vuodenaika on niin uskomatonta luonnon leikittelyä väreineen, äänineen ja tuoksuineen. Rakastan Lappia!

Kuin tilauksesta, törmäsin naamakirjassa alla olevaan videonpätkään, joka on niin kaunis mutta yhtä aikaa toi tipan linssiin. Video menee mielestäni hieman provosoinnin puolelle, mutta herättelee kummasti miettimään meidän pallon asianlaitaa. Välillä olo on vaan niin voimaton pienellä ihmisellä, kun lueskelee Talvivaaran uutisia tai tutkimuksia siitä, että on myöhäistä torjua aiheuttamaamme ilmastonmuutosta ja voimme vain vaikuttaa sen vakavuusasteeseen. Tieto lisää tuskaa, enkä sen enempää osaa nyt sanoiksi pukea ajatuksiani. Liekkö pieni aktivisti minussa olisi heräämässä ;) Toivon vaan, että tulevat sukupolvetkin saavat nauttia tästä puhtaan luonnon ihanuudesta...