Koulutusta Kemijärvellä ja porosaippuaa

Viimeviikon loppupuoli meni sutjakkaasti Kemijärvellä Itälapin ammattiopiston- Luonnonvaratuottajien koulutushommissa. Kävin samalle porukalle pitämässä syksylläki kahen päivän session, joten tiesinki jo että hauskaa tulee olemaan. Tällä kertaa käytiin läpi mm. asikaskohtaamisia yrttivinkkelistä, opiskeltiin syvemmin muutamia kasveja, opittiin tekemään etikettejä kosmetiikkatuotteisiin ja sitä iänikuista inci-listan vääntöä. Se on kuulkaas todella mukavaa olla puhumassa sellaselle porukalle, joka on motivoitunu ja innoissaan omasta opinahjosta. Liekkö tuo työnteolta taas tuntunu ja opettajakin oppi jälleen paljon uutta. Vai mitäs sanotta alla olevasta materiaalista, joka liittyy saippuantekoon...

Jep, poron kuutahan se. Ja saippuaa tosiaan siitä sitten väännettiin suurella mielenkiinnolla. En ollu aiemmin tehny saippuaa poron- tai minkään muunkaan elikon rasvasta, joten homma oli tosiaan mullekki ihan uutta. Eli ihan kaikki oltiin tämän materiaalin kanssa oppimisasteella. Ennenvanhaan saippua tehtiin nimenomaan eläinrasvoista ja luista. Mitään hienoja kookosrasvoja tms. ei siihen maailman aikaan ollu käytettävissä ja käytettiin tosiaan sitä mitä saatavilla oli. Mielenkiintoista kertakaikkiaan, eikä vähiten mielenkiintoinen ollut se haju, kun aloimme sulatteleen rasvaa käyttökelpoiseen muotoon, huh huh! Onneksi koululla oli vetokaapit, missä hommaa pystyi toimittamaan vähemmän hajun kera.

Ilme kertoo paljon =D

Oppilaat oli kokeillu jo yhden erän poronrasvasaippuan tekoa käristämällä kuuta pannulla. Mietittiin kuitenki, että olisko hellempi tapa keittää rasva vedessä irti "hötteistä". Pääteltiin, että kun lihakeiton päällekki nousee aina rasvakerros, niin eikös samalla lailla kävisi tässäkin.

Aika hyvin saatiinki rasvaa tällä keinoin, mutta kovin meitä harmitti, kun "hötettä" jäi niin suuri määrä jäljelle ja tavara oli vielä hyvinki rasvasta. Oppilaat sitten päättivät, että tekevät useamman kokeilun. Kiinteästä rasvasta tehtiin kaksi eri saippuaversiota, toiseen laitettiin öljyä mihin oli uutettu katajaa ja toinen oli au naturel. Myös kookosrasvaa lisättiin tuomaan kovuutta ja vaahtoavuutta. Opiskelijat risti saippuan "Poromiehen kosketukseksi" mikä minusta on kyllä just osuva nimi, hi hi!
"Hötteistä" sitten testattiin tehä saippuaa vanhan kansan keinoin. Lisättiin himppu vettä ja laskettiin parhaamme mukaan oikeaa lipeä annostusta ja keitettiin keitosta kokoon. Välillä oli kyllä usko mennä ja olin yhteen vaiheeseen varma, että homma menee susille. Kuitenkin "hötteet" alkoivat sulaa niin, että loppuliuoksessa ei ollu riekaleen riekaletta. Kun liuosta alettiin jäähdyttää, niin huomattiin homman saippuoituvan erittäin tehokkaaseen tahtiin... äkkiä purkki esille ja keitos kovettumaan.

Koska saippuanteko oli viimeisenä päivänä, niin en tiedä millainen lopputuloksesta sitten tuli. Kerrostumaa on kuuleman mukaan tähän "hötte" saippuaan tullut, mutta ilmeisesti saippuaa siitä kuitenki tuli. Toivottavasti saan kuvia jossain vaiheessa, kun itseäki suunnattomasti kiinnostaa.

Tehtiinhän me sitten muutakin teorian ja saippuoiden lisäksi. Kuvasatoa siitä...

Pojat tuoksuttelemassa eteerisiä. Hetken kuluttua ei sitten enään haistanukkaan mitään, kun nenä oli ihan turrana ;)

Saippuoiden lisäksi, teon alla oli jalkasuolaa ja jalkakuorintaa. Ihanasti kaikki oppilaat käyttivät Lappilaisia raaka-aineita ja yrttejä lisukkeena.

Nämä EI ole syötäväksi =) Vaan suolasaippuaa muoteissa.

Lapinradion Tapani Niemi kävi tekeen juttua saippuanteosta.

Lapinradiosta oli Tapani jututtamassa meitä, kaiken porokaaoksen keskellä. Juttu ei ole vielä tullut ulos eetteristä, mutta linkkaan taatusti tännekkin, kun haastiksen voi käydä kuunteleen Yle Lappi- sivuilta. Tapani piti myös oppilaille koulutusta tarinankerronnasta yrityksen tukena viikonlopun ajan. Voi kunpa itsekkin olisin voinut olla oppilaana. Taatusti mahtavia ja mielenkiintoisia koulutuspäiviä oli nekin.

Kiitos vielä kerran Itä-Lapin luonnonvaratuottajat, että sain taas tulla teidän iloiseen joukkoon pariksi päiväksi. Oletta ihan huippuja!