sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Pakurikäävän kaupallinen elintarvikekäyttö on kiellettyä

Suomeksi; pakurikääpää ei saa myydä elintarvikekäyttöön.
Tällaisen uutisen luin Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry: uutispostista.




Pakurikääpä ( Inonotus obliquus) katsotaan hyväksymättömäksi uuselintarvikkeeksi koko EU:n alueella, koska sille ei ole voitu osoittaa merkittävää kaupallista elintarvikekäyttöhistoriaa EU:n alueella ennen vuotta 1997. Tämän takia pakurikääpää ja sitä sisältäviä elintarvikkeita ei saa myydä eikä markkinoida elintarvikkeena missään EU:n jäsenvaltiossa, ennen kuin se on käynyt läpi uuselintarvikeasetuksen vaatiman turvallisuusarvioinnin.

Mikä on uuselintarvike?
Uuselintarvikkeella tarkoitetaan elintarviketta, jonka kaupallinen käyttö elintarvikkeena EU:n alueella on ennen vuotta 1997 ollut vähäistä. Ajankohta määräytyy sen mukaan, että asiaa koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY N:o 258/97) tuli voimaan 15.5.1997. Uuselintarvikkeista saa lisätietoa mm. Eviran internetsivuilta

Vain hyväksyttyjä uuselintarvikkeita voi tuoda markkinoille
Ennen pääsyä kuluttajien ruokapöytään uuselintarvikkeiden turvallisuus arvioidaan. Markkinointilupa syntyy kaikkien EU-maiden yhteisellä päätöksellä. Lupa myönnetään hakemuksesta, jonka tulee sisältää selvitys tuotteen turvallisuudesta yhteisössä hyväksytyin edellytyksin. Uuselintarvikehakemukset jätetään Suomessa Eviraan ja niitä arvioi maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva uuselintarvikelautakunta. Lopullinen markkinointilupa syntyy kaikkien EU-maiden yhteisellä päätöksellä. Pakurikäävästä ei ole jätetty uuselintarvikehakemusta mihinkään jäsenmaahan.



Äitini mukaan, pakurikääpää on käytetty varsinkin Venäjän puolella iät ja ajat. Sitä on saanut ostettua apteekista kotikäyttöön. Tämän päivän tilannetta en tiedä, mutta voi olla mahdollista, että Venäjällä tilanne on edelleenkin sama.

Itselläni on aika hupaisa suhde kyseiseen sieneen. Olen nimittäin yrittänyt kovasti löytää pakurikääpää täältä Lapista, huonolla menestyksellä, niin kuin olette saaneet lukea jo aikaisemmin. Olen ottanut käävän puheeksi yhden jos toisenkin metsämiehen kanssa ja kaikille se tuntuu olevan ihan outo asia. Itsekkään en ole onnistunut pakurikääpää täältä Lapista löytämään. Oma olettamukseni onkin, että kääpä taitaa olla paljon harvinaisempi täällä, kuin etelässä päin. Tai sitten omat silmäni ovat vaan todellisen sokeat pakurikäävän suhteen. No niin tai näin, haluaisin kovasti sellaisen viellä jonain päivänä löytää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti