maanantai 7. helmikuuta 2011

Raakaravinto

Olin viikonloppuna raakaravinto kurssilla Rovalassa. Kurssin veti Mea Salo, joka tunnetaan myös Hellaton kokki kirjastaan. Kurssi oli todella mielenkiintoinen ja ihmiset siellä ihania. Me tehtiin kumpanakin päivänä iiiiihania ruokia ja nameja, jotka sitten syötiin päivän aikana. Ja jos joku vielä tulee väittämään minulle, ettei kasvisruualla saa mahaansa täyteen, niin ei tiedä mistään mitään.

Mea Salo ja Hellaton kokki kirja. Saimme myös pikku vinkin, että loppukeväästä ilmestyy uusi kirja nameista...nam nam!


Lyhykäisyydessään voisi tiivistää raakaravinto käsitteen siihen, että kaikki ruoka syödään kypsentämättä. Tällöin kaikki vitamiinit, entsyymit, mineraalit jne. säilyy tuhoutumatta. Entsyymit esimerkiksi alkavat tuhoutumaan jo 38c´ lämmössä ja 50c´ ne ovat jo täysin tuhoutuneet. Sitähän me emme halua, koska mm. entsyymit pitävät meidät nuorina ja kauniina.

Raakaravinnon valmistaminen on sinällään todella helppoa, kun löytää vain hyvät reseptit. Ei tarvitse paistaa, keittää tai haudutella. Ei tarvitse pelätä myöskään, että polttaisi ruuan pohjaan tai unohtaisi sen uuniin. Se mitä kuitenkin raakaruuan tekemiseen tarvitsee on hyvät koneet ja välineet. Ruuantekoon käytetään paljon siemeniä ja pähkinöitä, jotka on hyvä ostaa kokonaisina ja itse sitten jauhaa. Siemenet ja pähkinät sisältävät paljon rasvoja, jotka härskiintyvät nopeasti varsinkin valmiiksi jauhetuina. Kahvimyllyä suositteli moni kurssilla tähän tarkoitukseen, hmmm mistähän sellasen keksisin... Lisäksi raakaruuantekoon on hyvä olla olemassa tehosekoitin, blenderi tai muu tehokas vekotin. Myös itsepuristetut mehut kuuluvat raakaruokaan ja tietysti kuivatut yrtit, kasvit, hedelmät jne... Eli parhaimmillaan raakaravinnon ystävä tarvitsee vielä mehustimen ja kuivurin.

Sunnuntaipäivän ruokapöytä, nami!

Idättäminen kuuluu myös vahvasti raakaravintoon. Meidän perheessä on jo pienestä pitäen totuttu itujen naposteluun ja äitini onkin aina ollut taitava idättäjä. Itse en ole kovinkaan paljoa idätystä harrastanut, vaan olen notkunut äidin purkeilla, he he... Nyt kuitenkin pieni idunpoikasen purema iski ja laitoinkin heti jo eilen quinoa itämään. Saimme kurssilla hienon idätyslistan, josta löytyi minulle monta uutta idätettävää. Enpä ollut tienny edes, että tuota quinoa voi idättää. Aina oppii uutta. Kaikki tähän astiset idätykseni ovat olleet monen päivän projekteja (sinimailanen), mutta nyt löysin uusia idätettäviä jotka valmistuvat jo vuorokaudessa. Kätevää! Taidanpas kirjoitella tuosta idättämisestä erillisen postauksen myöhemmin...

Voisin kirjoittaa aiheesta vaikka kuinka, sen verran inspiroitunut olen viikonlopun jälkeen. Taitaa silti olla viisaampaa, jakaa aihetta myöhempiin postauksiin. Loppuun kuitenkin Lakupalleroiden ohje, jotka olivat yksi suosikki herkuistani... Pakko tehdä myös lapsille, josko vaikka sais hieman terveellisempiä namuja kehiin.


Laku

2 dl seesamin siementä
½ dl hampun- tai pellavansiementä
2 dl taateleita
3 rkl carobia (luontaistuote- ja ekokaupoista. Maistuu raakasuklaalle)
3 tl anista
2 tl himalaja- tai muuta laatu suolaa

Jauha siemenet. Leikkaa taatelit mahdollisimman pieneksi hakkelukseksi. Jauha anis morttelissa. Sekoita ainekset massaksi ja muotoile annospalloiksi haluamallasi tavalla.


Laku tekovaiheessa

9 kommenttia:

  1. Samat on vinkeet meillä. Itse olin Mean kurssilla täällä Oulussa toissa viikonloppuna. Oli oikein inspiroivaa. :) Paljon mielenkiintoista asiaa, vaikka suurin osa oli mulle ennestään tuttua, olen Victoria Boutenkoni ja David Wolfeni lukenut. Mean kirjan ostin viime kesänä ja ihastuin jo silloin tattarellaan, nam.

    Kokeilin muuten tehdä noita lakupalleroja kotona ja laitoin 2 tl Urtekramin puhdistamatonta merisuolaa, ja palleroista tuli aivan liian suolaisia! Ilmeisesti himalajansuola on vähemmän suolaisen makuista. Jos siis käyttää muuta kuin himalajansuolaa, niin kannattaa laittaa sitä aluksi vähemmän ja lisätä sitten tarpeen mukaan.

    VastaaPoista
  2. Oikein hyvää tiivistystä Katja! :) Oli kyllä ihana kurssi ja hyvää pöytäseuraa!

    VastaaPoista
  3. Päivi: Mea puhuikin olleensa Oulussa viimeksi. Rovaniemen kurssi oli kuulema tähän asti pohjoisin, Oulu oli ollut sitä ennen. Kiva, että saatiin Meakin tänne. Oli mukava saada lisää inspiraatiota =)

    Hannamari: kiitoksia itsellesi mahtavasta pöytäreurasta! Hyvä porukka tekee kurssista ensistä enemmän nautinnollisen. Nyt kun sais tuohon ruuantekoon saman tahdin ku sinulla ;D Ettei pääse unohtumaan...

    VastaaPoista
  4. Kuulosti tosi upealta ja mielenkiintoiselta kurssilta! Ruoat oli varmaan todella herkullisia!

    VastaaPoista
  5. Oli kyllä mielenkiintoista... Ja ituja on jo idätetty... itu vimma taisi iskeä =)

    VastaaPoista
  6. Harmi, etten päässyt itse mukaan. Maltan tuskin odottaa postauksiasi asian tiimoilta. Ja tuota lakureseptiä on pakko kokeilla!

    VastaaPoista
  7. Tuija: saattaapi olla, että hyvällä lykyllä saadaan Mea tänne pitämään jatkokurssiakin. Silloin oli puhetta, että sinne kurssille voi tulla ihan hyvin myös sellaisia, jotka ei ollu ekalla kurssilla.
    Laku on kyllä nami nami...minun mielestäni ;D

    VastaaPoista
  8. mea salo: pidän peruskurssin Rovaniemellä 16.-17.9. sekä kaikille avoimen kurssin uusilla resepteillä 12.-13.11. kesän alussa multa tuli Hellattoman kokin raaka namikirja. siinä on makeaa karkeista kakkuihin. Hellaton kokki -kirjasta taas tuli uusi painos nyt.

    VastaaPoista
  9. Kiitos Mea tiedosta! laitankin viestiä eteenpäin =)

    VastaaPoista