tiistai 13. elokuuta 2013

Wanhat markkinat ja LadyComp postausta

Miepäs äkkiseltään vinkkaan teille viikonlopun tapahtumista. Elikkäs Rovaniemen Wanhat markkinat tullee jälleen ja niin kuin aina, mekin ollaan taas paikan päällä tuotteinemme ja markkinahinnoin tietysti. Tuuhan siis piipahtamaan!


Ja sitten niille tiedoksi, jotka on oottanu kuin kuuta nousevaa postausta Lady Compista. Huomenna se sitten läsähtää pitkän odotuksen jälkeen...

Huiiiih, nyt mennään taas tukka putkella, että saadaan viikonlopuksi kaikki hommat kondikseen. Huomiseen siis! (alla kuva 8-yrtin voiteista, mitä markkinoille puuhakkaana valmistettiin)


keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Hillakuume seminaari Ranualla 2.8.2013



Pikku menovinkki teille, joilla ei ole vielä perjantaille mitään tekemistä. Ranualla pidetään jälleen hilla- seminaari ja allekirjoittanutkin on paikan päällä puhumassa. Laitanpas alle päivän ohjelman. Seminaari on joka kerta ollu todella mielenkiintonen, joten suosittelen lämpimästi.

Hillakuume -seminaari järjestetään Ranualla
Hillamarkkinoiden yhteydessä perjantaina  
2.8.2013
Paikka: Ranuan kristillinen kansanopisto, Kansanopistontie 6A, 97700 Ranua.
Päivän teemana Terveys
Puheenjohtajana maalaislääkäri Tapani Kiminkinen
9.00 – 9.30
Ilmoittautuminen ja aloituskahvit
9.30 -9.45
Ranuan kunnan tervehdys ja tilaisuuden avaus
Valtuuston puheenjohtaja Päiviö Karttunen

9.45 – 10.15
Lappilaiset marjat osana kansanparannusta
kansanparantajan perillinen, yrittäjä Katja Misikangas, LapCream
10.15 – 10.35
Luonnon marjat lääkärin silmin
maalaislääkäri Tapani Kiminkinen
10.35– 11.00
Luonnonmarjat ja kansanterveys
professori Raija Tahvonen, MTT
Keskustelua aiheista
11.30-12.15
Lounas
12.15-13.00
Hillan saatavuus paremmaksi – terveisiä Kanadasta
Kristine Naess, Les Buissons Research Center (esitys tulkataan)
13.00-13.30
Luonnonmarjojen tuotanto Amerikan ja Lapin malliin
vanhempi tutkija, Henri Vanhanen, MTT
Keskustelua aiheista
14.00 – 14.20
Kahvit
14.20 – 14.30
Vuoden Hillatuotekilpailun voittajien julkistaminen
14.30 – 15.00
Terveyttä metsästä – luonto apteekkina, kuntosalina ja terapeuttina
maalaislääkäri Tapani Kiminkinen

15.00– 15.30
Yhteenveto päivästä
Valtuuston puheenjohtaja Päiviö Karttunen, Ranuan kunta
 
Tapahtumaan tulee ilmottautua etukäteen. Linkki ilmottautumiseen tulee tässä.

Toivottavasti nähdään!

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Kesä huumaa

Hellurei kaikki! Aloinpas pientä päivitystä kirjottelemaan, kun kerranki olen yksikseen ja omine ajatuksineni. Tosiaan, niin kuin aikasempinaki kesinä, niin tänäkin kesänä meidän aikataulutus on aikasta hektistä. Olen sellainen kirjottelija, että tarvitsen omaa rauhaa, jotta teksti pääsee järkevässä muodossa päästä koneelle asti. Nyt kun meillä on kakrut kotosalla kesän ja veljen perhe myös kesäilee meidän tykönä, niin tällaiset rauhalliset hetket on aika kortilla. Osaan jo antaa itselleni anteeksi, ettei kaikkea kerkeä tekemään (hei, näkisittepä meidän kämpän) ja aattelin vielä muistuttaa teillekkin, että juttua kyllä taas pukkaa, kun aikaa blogille taas siunautuu.

Olen luvannu kirjotella teille uutta kommenttia Lady Compista ja paljon asiaa siitä kyllä nyt tällä reilun puolen vuoden käyttökokemuksella jo irtoaakin. Lisäksi olen kyselly myös maahantuojalta teidänkin pohtimia kysymyksiä, joten eiköhän informatiivistä pätkää ole tässä jossain vaiheessa tulossa. Olkaapas siis kuulolla kaikki, jota tämä aihe kiinnostaa...

Myös monta muuta aihetta odottaa oikeaa aikaa bloggaukselle. Meille on mm. muuttanut neljä uutta eläinystävää lisää. Noinkohan se eläintarha alkaa vähitellen muodostumaan. Kohta vois perustaa vaikka kotieläinpihan, hi hi!

Myös tämä aika vuodesta työllistää minua noiden kasviasioiden tiimoilta ja onpahan vaarassa kaikki lomailijatkin. Tämän koki myös minun serkku Heli, joka sai kunnian kerätä mesiangervon kukkaa kanssani kauniina aurinkoisena kesäpäivänä. Kun hyvän ystävän kanssa saa porista samalla kun keräilee kasveja, niin ei siinnä paljoa muutamat nokkosenpistot tunnu puhumattakaan siitä, että homma tuntuis työnteolta. Kiitos siis Heli seurasta ja avusta!


Mutta ettettä vaan saisi sellaista harhakuvaa, että täällä vain töitä paiskitaan, niin pakko mainita myös telttaretkestäki. Kun on kerranki oikea porukka koolla, joista osa on jopa toiselta puolen maapalloa, niin mikään ei ole mahtavampaa, kuin extempore telttareissu erämaahan. Kelitki kun oli juuri kohdallaan ja lapsenvahditki onnistu. Kiitos raksumies, Heli ja Sussu! Kuvat kertokoon enemmän tunnelmia...





Telttailiakoira Onnimannimatikka sippasi yömyöhällä kannonjuureen nokosille. Huomatkaa aurinko, joka paistaa klo 01.00 yöllä... ihana Lapin kesä!
Näihin kuviin ja tunnelmiin... seuraava bloggaus ilmestyy sitten kun sen aika koittaa ;)

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Huoltajuuskiista olikin yhteishuoltajuus

Siis mitäh?! Meillä on ollu kanalassa kunnon "kanasuhdekiekurat", jos näin nyt vain voi asiaa ilmaista ;) Meillä nimittäin päätti kaksi kanaa hautoa samassa pesässä. Mulla oli vakaa tarkotus siirtää pesä munineen ennen h-hetkeä pelkästään toisen kanan kanssa. Noh, tämä tyttö oli laskenu munien kuoriutumisajan päin prinkkalaa, niin tipuliinit syntyi näiden kahden emon alle ja kun yritin toista sitten poistaa, niin oli se kanaemo parka saada slaagin tästä lapsenryöstöstä.

Kolme viikkoa vanhemmat tiput emoineen, katteli touhua yhtä kummissaan.
Tulin siihen päätökseen, että parasta tässä huoltajuuskiistassa on erottaa munat ja tiput emoineen kahteen eri pikkuhäkkiin. Seuraavana aamuna, kun menin katsomaan tilannetta, oli nämä vastakuoriutuneet pikku tipuset vaihtaneet häkkien välillä emoja ja olin ihan kummissan? Oliko tipu leimautunu kumpaanki emoon? Kanat oli levottomia ja potpotteli. Ihme touhua, aattelin minä!...

Parin päivän päästä tästä (tiput seilailivat häkistä toiseen) päästin emoja jalottelemaan häkeistään ja kuis kävikään. Nämä kaks paineli isoinpaan häkkiin ja kutsui tiput allensa. Siinnä sitten onnellisen näköisinä, tyytyväisinä ilman potpotusta, kävivät lämmittään tipuja... YHDESSÄ!

Tajusin, että olin selvästi yrittäny erottaa yhteishuoltajuussopimuksen tehnyttä pariskunta. Tyhmä minä! Sitä kun luulee olevansa fiksumpi, kuin eläimet ja luulee ymmärtävänsä niiden ajatusmaailmaa paremmin kuin he itse. Tyhmä, TYHMÄ minä! Kuinka ihmeessä tällaiset ihmismaailmassakin vallitsevat normi ajatusmallit meitä säätelee.

Kanaset hoitelee nyt tipuja yhdessä ja tyytyväisenä. Nämä tiput on ainaki hyvässä hoidossa kahden emonsa huomassa. Eli tapahtuu sitä eläinmaailmassaki... 

Nyt voin tyytyväisenä leikkisästi sanoa, että kanalassamme asuu SATEENKAARI PERHE! =D

Helmi (valkoinen kana) laittaa oman siipensä Siirapin päälle illalla nukkumaan mennessä. Tiput köllii näiden emojen alla .


lauantai 15. kesäkuuta 2013

Matti tuli taloon

Aikainen kevät ja kesä on työllistäny täällä suuntaa. Suopursu on kukkinu ennätys aikaan samoin kun moni muu kasvi. Kerkkää sain hädin tuskin pakkaseen asti. Enemmänki ois toki suonu... pitää vissiin suunnitella pohjoseen reissua, jos siellä vielä olis kerkät keräyskelposia, hih...

Yks meidän aikaamme kaapannut tapaus on kesähoidokkimme Matti! Mutta tälle tapaukselle aikaa antaa ihan mielellään, koska kyseessä on maailman ihquin ja kiltein shettisponi.


Voihan, mitä riemua Matti on jo nyt tuonu meidän tilallemme! Kuvaavinta on varmaanki, että keittiön ikkunan verhot on nykyään normaalista poiketen aina sivuun vedetty ja porukka tappelee siitä, kuka saa kahvipöydässä istua siihen paikkaan, mistä näkee suoraan Matin laitumelle. Sydämmenvalloittava kaveri kerrassaan...

Matti on 15 vuotta ja tuli meille naapurikylästä kesäksi lauduntamaan, koska heillä on huonot laiduntamismahdollisuudet. Koska poneilla pitää olla tarkkana, ettei ne syö itseään kipeäksi laitumella (vaikkakin Matille laiduntaminen on tuttua puuhaa) niin saamme myös käyttää Mattia ratsastukseen ja ajoon. Lapset ovatki köpötelleet Masalla ilman satulaa ja muutaman kerran satulanki kanssa. Kaikkein ihaninta kuitenkin on se, että Matin kanssa voimme opetella, että miten heppoja käsitellään ja miten heidän kanssaan ollaan ja käyttäydytään. Matti, luonteensa perusteella, on tähän opettajan rooliin kyllä paras kaikista.


Hevoset on herkimpiä eläimiämme ja niiden kanssa pitää olla aidolla tunteella ja sydämmellä.

Matti on paras peltokortteniittäjä rantapenkereellä ;)
 Tämä kesäponin idea oli hieman liennyttää omaa hirveällä liekeillä palavaa heppakuumetta, vaan niin kuin moni hevosystäväniki on jo todennu..

...taidan lyödä bensaa liekkeihin!


Näihin turpakuviin ja tunnelmiin tällä kertaa.

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Kiina ja lemmikkikatu

Susanna vei meidät yhtenä päivänä vanhan kaupungin puolella olevalle lemmikkikadulle. Kiinassa on paljon koiria ihan lemmikkinäki (kaikkia ei suinkaan syödä) ja lähes kaikki ostetaan tällaisilta lemmikkikaduilta. Varsinki villakoirat on kovassa huudossa ja muutamia vuosia sitten oli kuulema kova siperianhusky villitys. Meitäki vastaan käveli reissun aikana pari huskya, hikoilemassa niissä lämpötiloissa...


Nämä hauvelit oli ilmeisesti opetettu patsastelemaan käsityökadun ihanilla huonekaluilla =)
Kuvia lemmikkikadulta...
Koirakauppias

"Valitse pentu?!"

"Hmmm...oiskohan tää hyvä?"


Aikamme kadulla käppäiltyämme huomasimme jotain häikkää ympäröivässä miljöössä. Huomaatko sinä mitään erikoista yllä olevissa kuvissa?

Mitenköhän jos suomessa laitettaisiin tällainen määrä pentuja ritilöille makoilemaan, hmmm... missä ihmeessä on ne ylivilkaat, terhakkaat, naskalihampaisit pennut, jotka tilaisuuden tullen koittaa nappasta jokaista ohikulkijaa hijasta. Karu totuus sitten paljastuikin, kun Sussu infosi meitä siitä, että pennut rauhoitetaan aina päiväksi! Eihän ne nyt muuten mitenkään pysyisi paikoillaan koko päivää näytillä! Just joo...


Pupuliinit näytti lähes yhtä rauhallisilta...


Kilpparit puolestaan mönki saavissa erittäinkin aktiivisina...


Kun taas jotkut mauku häkissään raivotautisen hysterisenä kaltereita purren...


Osasipas siellä joku söpöstelläkkin...

Tarjolla oli kaloja...


Tipuja...


Matoja...

 ...kaikenlaisia matoja...


 Ja niitä kilppareita...PALJON kilppareita...


Lemmikkikadulla todistimme myös normaalia Kiinalaista arkirytmiä ruuanhakuineen, kun pukupäinen skootterilla ajava mies pysähtyi tien varteen naisen luo, jolla oli häkissään kyyhkysiä. Siitä sitten mies valitsi yhden lintusen, jolta nainen käden käänteessä puristi hengen pois, pisti sen pussiin mihin kaato tulikuumaa vettä päälle ja nyppi sulat pois. Tämä koko toimenpide siis Suzhoun keskustassa keskellä katua.


Voitte kuvitella, että poistuin lemmikkikadulta aika ristiriitaisin tuntein. Tällaiselle länsimaalaiselle eläinrakkaalle ihmiselle, tämä katu oli välillä todella karua katseltavaa, enkä tosiaankaan maalla kasvaneena puhu nyt mistään linnunteurastuksesta (mikä kävi kyllä niin nopeasti ja ammattitaitoisesti, että voin väittää monien meidän teuraseläinten kärsivän paljon enemmän, esim. pitkien kuljetusmatkojen takia). Eniten sääliä saivat lemmikkieläimet...



Tällekkään pennulle ei tarkasta syynistä huolimatta kotia vielä löytynyt... niin ja mihin luulette, että ne koirat joutuu, mille ei kotia löydy?!

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Eco Bibi

Kiinan reissulta on nyt kotiuduttu ja vaikka reissu oli onnistunut, niin silti on ihanaa palata puhtaaseen kotosuomeen. Kerroinki tuossa aikasemmassa postauksessa, että löysin blogin uumenista pari postausta edellisvuoden reissulta, mitkä on jostain syystä jääny julkaisematta. Tärkein ja mielenkiintosin niistä on kyllä ehdottomasti vierailu Eco Bibi nimisessä yrityksessä. Koska...

...osataan sitä Kiinassakin... nimittäin ekoilla!



Isoveikka Janne järjesti meille tosi mielenkiintoisen tapaamisen erään ranskalaisen yrittäjän Stéphanie Chauvelin kanssa. Stéphanie muutti Kiinaan miehensä kanssa lähes toista kymmentä vuotta sitten. Ajatus omasta yrityksestä oli hautunut Stéphanien mielessä jo kauan ja rohkea nainen päätti lopulta aloittaa bisneksen maassa, missä mikään ei mene niin kuin länsimaissa. Elintaso Kiinassa on noussut viimevuosina hurjasti. Vaikka maa on tikittävä ekokatastrofi, niin silti kierrätys, luomu ja puhtaammat tuotteet nostavat päätänsä. Liekkö se sitten viherpesua suurempien ongelmien peittelylle, mutta silti on hienoa, että normi kuluttajat kiinnittävät tällaisiin asioihin enemmän ja enemmän huomiota. Pienistä askeleista se lähtee...



Eco Bibi valmistaa kestovaippoja, terveyssiteitä, kestopuhdistuslappuja ja erillaisia vauvatarvikkeita. Valikoima on todella laaja ja uusia ideoita pukkaa koko ajan. Euroopassa tämän kaltaiset tuotteet ovat olleet pinalla jo jonkin aikaa ja Kiinassakaan asia ei ole ihan uusi. Kuitenkin Eco Bibi on onnistunut tekemään hommasta astetta isomman yrityksen laajoine valikoimineen, kun esimerkiksi suomessa tämänkaltaiset yritykset ovat monesti "yhden naisen" yrityksiä.

Pidin erityisesti Eco Bibin kuoseista. Ne oli todella värikkäitä ja pirteitä. Yritys suunnittelee myös itse kankaita ja kommelluksiakin länsimaalaisille yrittäjille on sattunut. Stéphanie kertoi, että he olivat suunnitelleet vauvatuotteisiin ihanaa pöllökuvioista kangasta. Pöllöhän on meillä länsimaissa paljon käytetty kuvio kankaissa, varsinkin kun halutaan luoda "retromeininkiä". Onneksi kuitenkaan kuvio ei kerennyt painoon asti, kun joku tuli hätääntyneenä kertomaan, että Kiinassa pöllö symboloi kuolemaa ja sitä tuskin kukaan haluaa vauvansa kuoseihin. Omat hankaluutensa siis siinnäkin, kun toimii yrittäjänä vieraassa kulttuurissa.

Stéphanie iloinen ja syystäkin ylpeä yrittäjä.

Arvostan kovasti tätä rohkeaa naisyrittäjää, joka intohimoisesti kertoi tuotteistaan ja yrittämisestä Kiinassa. Iloinen elämänasenne oli silmin havaittavissa ja ehkäpä siinnä juuri se voima, mikä mahdollistaa Kiinassa työskentelyn. Maassa, jossa mikään menee havoin niin, kuin olet suunnitellut.




Koska viimevuosi oli lohikäärmeen vuosi. Kuvio tietysti näkyi myös tuotteissa. Lohikäärmeen vuosi on todella tärkeä ja arvostettu Kiinassa. Se tarkoittaa muunmuassa sitä, että kaikki on pihdannut lapsen tekoa tähän vuoteen koska on lapsen etu, jos se syntyy lohikäärmeen vuotena. Lohikäärmeen vuotena syntyvyysluvut Kiinassa nousee hurjasti. Voin vain kuvitella, miltä tuntuu yhden lapsen politiikalla tähdätä lapsentekoa lohikäärmeen vuoteen, joka on kahdentoista vuoden välein. Ei lainkaan helppoa ei...


Eci Bibi työlistää joukon kiinalaisia naisia. Kun tulimme työhuoneeseen, missä ompelukoneet surisivat ja kankaat taipuivat haluttuihin malleihin, meidän huumorintajuinen yrittäjämme pilke silmässä tokaisi; " Hyvä, kun ilmoititte tulostanne etukäteen. Kerkesimme piilottaa kaikki lapsityöntekijät takahuoneisiin". Kiinahuumoria =D


Eco Bibi on taatusti tulevaisuuden yritys ja haaveet yrityksellä on vielä kasvaa entisestään. Yllä olevissa kuvassa näkyykin suunnitelma uudesta alueesta, josta myös tämä yritys saisi uudet ja isommat toimitilat. Kun kyselin, että onko Eco Bibillä myyntiä vielä eurooppaan, sain vastaukseksi, että Kiinan markkinoissa on jo nyt tarpeeksi. Mutta kenties näiden uusien tilojen myötä tuotantokapasiteetti kasvaa niin, että eurooppaanki tuonti voisi olla mahdollista. Kenties kuulemme vielä joku päivä Eco Bibin tuotteista täällä Suomessakin...