Nautiskelua Kemijärvellä

Olin tuossa edellisessä kuussa Kemijärvellä kouluttamassa kaksi päivää Luonnontuotteita Itä-Lapista koulutushankkeen opiskelijoille. Ensimmäisenä päivänä paasailin hieman teoriassa ja kertoilin omasta toiminnasta. Iltapuolesta homma sitten näytti tältä...

Uutoksina siankärsämö ja mesiangervo...

ja mitäs tässä puuhaillaan?...

tuloksena tämän näköstä mömmöä?!

Mömmö oli hunajaa ja koivunlehteä, josta teimme aivan ihania kasvohoitoja.

uutoksista puolestaan teimme rentouttavia jalkakylpyjä.

Koko homma siis näytti lähinnä tältä...

Kaikki saivat vuorollaan olla hoidettavina ja hoitajina. Kaikilla tuntui olevan oikein ihanaa ja hoitajat pitivät hoidettavista oikein hyvää huolta.
Mutta ei siinnä vielä kaikki hemmottelu...

Pienten esivalmisteluiden jälkeen, oppilaat saivat vielä kylvettää toisensa turvesaunassa.

Turvesauna on aivan ihana! Jokin alkukantainen riemu nousee syvältä sisimmästä, kun pääsee sotkemaan ihan luvan kanssa. Se naurunkilkatus mikä turvesaunasta aina kuuluu, on varmaanki yhtä terapeuttista kuin turpeen vaikutus muutenkin. Jos nauru pidentää ikää, niin turvesaunojat varmasti elää vuosikymmeniä pidempään!

Seuraavana päivänä oppilaat jaksoivat olla heti aamusta pirteänä vaikka hoitosessiot venyivätkin aika myöhään. Päivän ohjelmissa oli saippuan tekoa.

"tarkkana... mites sen lipeän kanssa toimittiinkaan..."

Saippuoita tehtiin koivusta...

Maarianheinästä...

Ja turpeesta tervan kera, josta valitettavasti ei ole ainuttakaan kuvaa. Myös valmiit teokset ja tekovaiheesta on kuvat jääny räpsimättä, kun opettajaa pidettiin kiireessä. Saippuanteko on mielenkiintosta ja aina löytyy yllättäviä muuttujia, niin kuin nyttenkin saimme kokea, koivusaippuan kohdalla. Eteerinen öljy, kun käyttäytyikin ihan erilla lailla, kun olisi pitänyt. Mitään kovin pahaa damagea ei kuitenkaan syntynyt ja koivusaippuakin saatiin muottiin. Saippuat jäi oppilaiden hellään huomaan kypsymään ja pitääkin muistaa kysellä, mitä niille kuuluu. Käsin tehty saippua saa kypsyä vähintään kuukauden, ennen kuin se on valmis käyttöön. Ja on niin kuin naiset; paranee vanhetessaan!

Kiitos Kemijärveläiset, että sain viettää teidän kanssa kaksi ihanan vaihtelevaa päivää! Vaikka te teitte hoitoja niin reissu oli minullekkin yhtä NAUTISKELUA <3

Luomun kahdet kasvot- Lapparissa

Voihan ärrinpurrin, ku oli Lapparissa taas tännään sellanen kirjotus, että olisin halunnu olla ite paikalla vääntämässä rautalankaa!!! Juttu oli nimellä "Luomun kahdet kasvot". Jutussa kysyttiin samat kysymykset Mikko Rahtolalta (Luomuliiton luomuasiantuntija) ja Jussi Tammisolalta (kasvinjalostuksen dosentti Helsingin yliopistosta). Siinnä sitten kumpikin sai perustella omia näkemyksiään.

On se kumma, että vaikka nykypäivänä on jo niin paljon tieteellistä tutkimusta luomun eduista, niin joku asiasta mitään (selvästi) tietämätön voi väittää sen olevan rituaaleja, harhaluuloja, uskomuksia ja huijausta. Sanoipas herra dosentti, kasvikunnan olevan johtava myrkkypesä! Onhan niitä kemikaalejakin mitkä on ihmisille tappavan myrkyllisiä, EIKÄ NIITÄKÄÄN IHMISTEN TARVITSE SENTÄÄN SYÖDÄ!!! Huoh!

Se, että voisiko luomulla ruokkia koko maapalloa, on minullekkin kysymysmerkki, enkä osaa tuohon ottaa sen paremmin kantaa. Minun mielestä on kuitenkin hullua se asettelu, mihin tällä hetkellä media vetää luomua ja "normaali tuotantoa. Miksi pitäisi olla joko tai? Miksei luomutuotanto voisi kulkea ja kehittyä "normaalituotannon" rinnalla? Miksi jomman kumman pitää olla toista parempi? Eikös se ole niin, että me kuluttajana teemme sen päätöksen, kumpaa tykätään käyttää ja mistä syystä. Kumpaakin tuotantotapaa on syytä tutkia ja kehittää. Tällä hetkellä luomu on ainakin vakuuttanut minut puolelleen, eikä vähiten oikeiden tutkimustulosten takia.

Lapparin jutussa ensimmäinen kysymys näille herroille kuului; Onko luomuruoka terveellisempää kuin "tavallisesti" tuotettu?
Ne jotka haluaa lukea, mitä herrat siihen vastasivat, niin hankkikaa tämän päivän Lapin Kansa käsiinne. Halusinki kertoa teille taannoisesta keskustelusta Iskelmäradio Rovaniemen tiloissa, joka liittyy kysymyksen mustalla korostettuun sanaan. Pohdimme nimittäin radion porukan kanssa luomuasioita edestä ja takaa. Timo Tapaninen (myyntipäällikkö) siinnä heitti sitten ilmaan mielenkiintoisen ajatuksen siitä, että eikös sanamerkitykset luomu ja normaalituotanto ole hieman nurinkurisia? Eikös nimen omaan luomutuotanto ole sitä normaalituotantoa ja alkuperäistä viljelytapaa (mitä on toteutettu suurimman osan siitä ajasta, kun me apinasta polveutuneet ollaan osattu jotain viljellä ja kasvattaa). Sitten puolestaan tehotuotanto olisi sitä kemikaalituotantoa. Vilkas ajatuksen vaihto johti lopulta siihen, että joku heitti kysymyksen; "jos kaupassa olisi vierekkäisissä korissa banaaneita, joista toisessa lukisi normaali banaani ja toisessa kemikaalibanaani, niin kumpaa banaania ostaisit?" Kärjistetysti asian voi ajatella tällä tavallakin, eikö?

Samainen dosentti Jussi Tammisola vieraili taannoin A- talk ohjelmassa, puhumassa luomusta. Voisin sanoa pari henkilökohtaista mielipidettä kyseisestä ihmisestä, mutta jääköön kuiten sanomatta. Jos et ole kattonu kyseistä pätkää, niin suosittelen. Esitysaikaa on vielä 12 päivää jäljellä. Keskustelu lähentelee kyllä milestäni farssia, mutta on ehdottomasti katsomisen arvonen. Voisin vielä sanoa, että luomuilijat vei milestäni -tässä vertailussa- homman kotiin 10-0. Ohjelma löytyy täältä.

Radio hommeleita... ei oo helppoo!

Huh, että on lähiaikoina sattunu ja tapahtunu! Tässä on vaikka minkälaista hommaa ilmaantunu ja yks niistä on oma radio-ohjelma!!! Elikkäs aletaan Hannamarin kans pyörittään omaa ohjelmaa nimeltä Heivaa ylimääräiset kemikaalit Iskelmä Rovaniemen taajuuksilla 89,3Mhz.

Meidän aivotuksia voi kuunnella noin 10 minsan verran tiistaisin ja torstaisin klo 9,30 ja uusintana 14,22

Ensimmäisessä jaksossa kerroimme hieman itsestämme ja jäykkäähän tuo tuntuu vielä olevan. Eiköhän tässä ajan myötä opi puhumaan vähän "normaalimmin". Osa jäykkyydestä voi kyllä johtua siitä, että meillä meinasi mennä koko homma ihan käkätykseksi ja jouduttiin ihan tosissaan tsemppaamaan, että saatiin edes jotain kunnollista nauhalle. Nauhurissa oli siis enemmän meidän kikatuspuhetta, ku oikeaa asiaa, heh heh...

Tarkoitushan ei olekkaan vetää millään synkällä kaavalla, vaan kevyesti höpötellen. Mahdollisesti saadaan jonnekki nettiin myös näitä "huikeita" tuotoksia. Silloin on mahdollista muidenkin kuin Rovaniemeläisten niitä kuunnella. Iskelmä Rovaniemihän on paikallisradio, josta saa nauttia vain me Rollolaiset.

Me tehdään näihin ohjelmiin myös haastiksia ja ens torstain ohjelmaanki, ollaan käyty Luomun tiimoilta haastatteleen henkilöitä. Meillä on todella hyviä aiheita kehitelty loppuvuodelle, että ihan jännällä itsekki odottelen.

Aika mielenkiintoista ja hektistä tämä meikäläisen elämä tällä hetkellä, mutta eipä käy ihan tylsäksi ja yksitoikkoiseksi! Kiitos myös, että jaksatte näitä pitkiä bloggausvälejä. Kirjottelen kuulumisia aina kun kerkiän. Ihanaa syksyä kaikille!

Koiramaista menoa

Heinikon kingi ja queeni!

Kukas siellä heinikossa lymyilee?...

Silmä tarkkana...

"Leikitäänkö?"

Joku on pelkkää vauhtiviivaa...

"...ja sitten hyppy..."

Ystävykset Onni ja Tyyne!

On se vaan niin rentouttavaa kattella koiraystävien temmellystä. Voisi vähän verrata tuleen tuijottamiseen; sitä voi tehdä tuntitolkulla ajattelematta muuta maailmaa. Rentouttavaa, sanon minä!

Tuotebongailuja

Törmäsinpäs tässä taas pariin mielenkiintoseen tuotteeseen. Tässä ensimmäinen.

Jussin korppu
laatikko löytyi Rinteenkulman K-marketista. Korput on ihan superrr hyviä ja mikä parhaita, LUOMUA! Hiivaa ei myöskään ole käytetty vaan, korput on tehty hapanjuurella. Tykkään! Meillä syödään aika vähän leipää, mutta tämä on juuri sellainen leipä mitä mielellään sitten syö. Eniten kuitenkin ilahduin, kun huomasin Leipomo Karkiaisen olevan Lappilainen, tarkemmin Torniosta. Vielä enemmän ilahduin, kun vierailin yrityksen nettisivuilla . Luomuleivistä siellä oli ruonoiltu näin...

Jussi, Peltojussin poika, oiva renki. Tytär Alli, kaurapellon hyvä henki.
Isäin mallin mukaisesti, kasvattavat viljan luonnollisesti.

Kanssa isän myllärille, vievät sadon jauhatteelle.

Leipurilla jauhot hyvät, myöskin kokonaiset jyvät, paistuvat leiviksi rapeiksi, rieskoiksi makeiksi, rukiisella juurella, limpuiksi parhaiksi.

Tuoksu hyvä, maku aito täyteläinen, tuottaa olon kylläisen, tyytyväisen onnellisen.

Näin on tehty luomuleipä, kysy vaikka vaarilta.

Lisäksi Karkiaisella on konditoria, kahvila ja he tekevät myös pitopalvelukeikkoja. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että seuraavalla Tornion reissulla pitää muistaa piipahtaa kahvilla kyseisessä paikassa.

Toinen tuotebongaus on tällainen...

Elikkäs Päijät-Hämeen Luomun Kaaliporkkanajuoma . Nyt on pakko myöntää, että tämä on mielenkiintoisin makukokemus pitkiin aikoihin. Jotenki sitä on tottunut, että juomat on makeita tai ainakin aika neutraalin makuisia. Vaan sitä ei ole tämä juoma!!! Maku on kuin joisi hapankaalen lientä. Todella suolainen ja hmmm... hapankaalimainen. Kaaliporkkanajuoma on tehty kuten hapankaali maitohappokäymisellä. Juomalla on samoja terveysvaikutuksia kuin hapankaalillakin, mutta yrityksen nettisivuilla sanottiin, että juoma on vielä hieman vahvempi. En ole koskaan ollut mikään superhimokas hapankaalin syöjä. Äitini mm. ennen tärkkelysintoleranssin toteamista, sai mielettömiä himoja hapankaalen syöntiin. Noup, ei tapahdu mulla! Veikkaan, että kyseistä juomaa voisikin käyttää laimennettuna ja sitä ei ehkä olekkaan tarkoitettu kerralla nautittavaksi. Nettisivuilta en kuitenkaan löytänyt tarkempia käyttösuosituksia.

Jokatapauksessa juoma on todella mielenkiintonen ja varmasti kokeilemisen arvonen!

Violetti kukkakaali

Arvatkaapas mitä meidän mailta kasvoi???

Violetti kukkakaali!!! Ite en ollu tällaisista aiemmin kuullukkaan, joten ihmetys oli kyllä valtava, kun bongasimme erikoiset tulokkaat kasvimaalta. Violetit versiot kasvoi siellä täällä muiden normi kukkakaalien joukossa, joten hämmästelyä ja spekulointia riitti maaperän oikuista, pakkaseen jne. Kaikki asiathan löytyy aina googlesta, joten tutkin hieman asiaa. Ja kappas! Violetti lajike on tosiaan olemassa! Se mitä nämä violetit kaunokaiset teki meidän normi kukkakaalien siementen seassa, on mysteeri.
Mausta vielä sen verran, että violetti oli ehkä hieman pehmeämmän makuinen, mutta huomattavia makueroja ei kyllä ollu.

Kyllä luonto (ja jalostus) on ihmeellistä!!!

Raakaa meininkiä Rollossa osa2.

Taas olis huippu meininkiä luvassa raakaruokailun parissa. Tehoveljekset Teemu ja Aaro tulee taas Rovaniemelle kahden raakakurssinsa kera...

14.10 klo 17-21.30 Terveeks herkutellen - Makiaa, Rovaniemi Kahvila Kauppayhtiö, 45€

Makiaa- ilta alkaa makeiden smoothieiden käsittelyllä. Valmistamme erittäin ravintorikkaita ja makeita smoothieita jotka eivät tuo mukanaan syyllisyyttä vaan vireyttä ja iloa. Smoothieista siirrymme raakajäätelöön, joka on lasten kestosuosikki mutta maistuu myös monelle aikuiselle :). Jäätelön jäähtyessä valmistamme raakapiirakoita ja kakkuja sekä käymme läpi pähkinöiden käyttömahdollisuuksia. Illan kruunaa monen suosikiksi muotoutunut Raakasuklaa, jolla on erityisiä terveysvaikutuksia, sen lisäksi, että se vaikuttaa raakamuodossaan hyvin positiivisesti myös ihmisen mielialaan.

15.10 klo 17-21.30 Terveeks herkutellen - Salt&pepa, Rovaniemi Kahvila kauppayhtiö, 45€

Sisältää vuorostaan suolaisia herkkuja joita voi hyödyntää osana arkea mutta jotka sopivat myös esim. viihteellisiin iltoihin joissa kaivataan perusruokaa möheämpää tavaraa. Suolaisessa illassa käsittelemme ensimmäiseksi ruokaisia salaatteja, jotka ovat jotain ihan muuta kuin perus mielikuva salaatista kertoo. Illan toisena aiheena on raakapizza, joka ei jätä kypsentämättömyydestään huolimatta ketään kylmäksi. Tästä siirrymme suolaisiin piirakoihin Illan päättää erilaisten tahnojen ja kastikkeiden teko sekä maistelu. Illan teoria osuuksissa käsittelemme rasvoja, yrttien ja mausteiden vaikutuksia, ruoka-aineiden yhdistämistä sekä pähkinöiden ja siementen käyttöä.

Ilmottautumiset ja lisäkysymykset teemusyrjala@hotmail.com puh. 040 734 9547