Lupasin kertoa teille Elma-messujen löydöistä. Törmäsin otsikon yritykseen Oulun käsityömessuilla vuosi sitten. Siitä lähtien olen haaveillu heidän huovutetuista teoksistaan. Katsokaapas ja ihastelkaa!
Kuva C04 Luomus oy
Toivoin kovasti, että löytäisin C04 tytöt myös Elma messuilta. Olin päättänyt, että jos he siellä olisivat, niin ostaisin jotain mukaani. Olin jo luopua toivosta, kun heidän osastonsa putkahti eteemme. Oi sitä riemua!
Yritys on kolmen naisen kombinaatio. He toimivat Turun alueella, jossa heidän liikeensäkkin sijaitsee osoitteessa Aurakatu 14 c 33. Kaikki mallit ovat heidän oman suunnittelun tuloksia ja vaatteet ommellaan käsin. Arvostan kovasti tällaista käsityötä, koska äitini on myös ollut vaatesuunnittelija ja ompelija. Rakastan itsekki käsitöitä ja ompelua, mutta minussa on yksi pieni vika siinnä suhteessa, että en meinaa saada mitään koskaan valmiiksi asti. Inspiroidun ja alan toteuttaan, mutta siihen se sitten yleensä jääki. Tälläkin hetkellä kaapeista löytyy ties kuinka monta keskeneräistä työtä. Paras on varmaankin virkattu verho, jonka olen aloittanut yläasteella. Olen virkannut siitä 1/3:n. Eli minun ompelun varaan ei vaatettusta kannata meidän perheessä jättää.
C04 mallistoista löytyy monta ihanaa, mitä vielä halajan. He toimittavat myös postitse, joten kannattaa surffailla nettisivuilla. Tytöt myös ompelevat sinun vanhoista kankaista, jos sellaisia on jääny lojumaan nurkkiin. Kierrätystä parhaimmillaan, sanon minä!
c04 Luomuksen Elli-mallisto koostuu valmiista malleista ja sovitusvaatteista, joita pääsee heti kokeilemaan.
Erikoisuutena ompelemmekin tuotteet niistä rakkaista kankaista, joista olit itse aikonut joskus tehdä jotain ihanaa, mutta se on aina vain jäänyt…
Kuva C04.
Tuo olisi juuri se palvelu, jota minä tarvisin, heh heh!
Noh, mitäs sitten ostin tyttöjen osastolta?! Olen himoinnut Kerttu- sarjan lyhyttä liiviä ja sellainen siis tarttui mukaan. Aika makee, eikö? Liivin alla on muuten mekko Rovaniemen Lunasta (vintage vaatteita). Villamekko on jostain -50/-60 luvulta. Aika löytö sekin.
Seuraavalla kerralla, kun törmään tapahtumissa tyttöjen osastoon, meinaan hankkia Kerttu-sarjan hameen. Ellen sitten kyllästy odottamaan ja tilata pätkäytän sen netin kautta.
Viimeviikon torstai ilta oli ihana! Meillä oli ilo saada itse suklaaguru Jaakko Halmetoja tänne Rolloon pitämään suklaakurssia. Porukkaa oli paikalla T O D E L L A runsaasti, eikä kaikki halukkaat edes tainneet mahtua mukaan. On ihanaa huomata, että raakasuklaa on saanut innostusta myös täällä Rovaniemellä ja pohjosemmassa Suomea. Varsinki näin joulun alla, ennen kamalaa konvehtien mättämistä, vois olla syytä miettiä terveellisimpiä vaihtoehtoja (mitenkään ketään syylistämättä, heh heh!).
Jaakko parhaassa elementissään... puhumassa suklaasta!
Kaikki kuuntelee korva tarkkana.
Meillä oli aivan huiput tilat käytettävissä, kun pääsimme Lapin ammattiopiston uusiin keittiötiloihin Jänkätielle. Tilaa oli ja kuppeja riitti kaikille, vaikka väkeä olikin paljon. Ensin pidimme yläkerran luentosalissa teoria osuuden ja sen jälkeen pääsimme itse tositoimiin, eli tekemään suklaata! Yllätyksenä tuli, että teimme suklaan ihan ilman minkäänlaisia reseptejä! Pöydällä oli tarvikkeita ja pienen opastuksen jälkeen saimme tuunailla sellaisen suklaan kun halusimme, mitään mittoja ja tarkkoja ohjeita tuijottamatta. Itsekkin olen aina käyttänyt jotain reseptiä taustalla, kun olen aiemmin suklaata tehtaillu. Nyt huomasin, että eihän se niin kamalan säntillistä tarvi olla. Kaikken paras ja helpoin tapa tehdä suklaata kotona on juurikin tällainen kokeilu systeemi. Tärkeintä tässäkin, niin kuin muussakin kokkaamisessa, on maistelu! Aini osasi sen asian ja asennoitui siihen koko sydämmestään...
Hmmmm... mikä nautinnollinen ilme.
Koska kurssi järjestettiin Rovaniemellä, oli meillä tietysti oma Lappiaspekti mukana touhussa. Mehän ku ei tietysti koskaan tehdä asioita niin kuin muut, hi hi! Meillä oli mukana Lappilaisia yrttejä ja kasveja. Käytössä oli mm. mesiangervoa, maarianheinää, ruusujuurta, väinönputkea, katajaa ja eri marjoja kuivattuna. Meidän suklaaseen tuli lisukkeeksi maarianheinää ja mesiangervoa. Raakasuklaa on aika vahvaa maultaan ja ilmeisesti yrttejä olisi saanut olla enemmän, koska niiden makua ei kyllä suklaasta erottanu. Pitää jatkaa tätä yrttisuklaa kokeilua kotona, nimittäin siinnä on superhyvä mahdollisuus saada hyviä terapeuttisia lisävaikutuksia suklaaseen. Onhan esimerkiksi mesiangervoa aina käytetty särkylääkkeen tavoin. Se on huippu flunssaan ja vilustumis oireisiin. Hengellisellä puolella mesiangervon sanotaan tuovan rauhaa ja onnellisuutta. Se myös suojelee ja parantaa.
Mesiangervon kukkaa.
Miiaan mesiangervo vaikutti onnellisesti saman tein. On nämä meidän Lapin kasvit kuulkaa tehokkaita!
Kuvia ja tunnelmaa...
raaka-aineita.
Suklaa= Rakkaus
Keskittyneen näköisiä ilmeitä.
Suklaamestari Hannamari muotitus puuhissa...
...ja parhaassa puuhassa, eli maistelussa!
Näin sitä suklaata syntyy aviomies voimin.
Tottahan sitä piti hieman tiirailla, että mitä se mestari sinne muottiin pistää.
Nauhotettiin muuten Hannamarin kans samalla radioon suklaaspesiaali lähetystä, jonka voitte kuunnella Iskelmä Rovaniemen taajuuksilta 89,3Mhz torstaina. Saatiin pidempi puolen tunnin lähetysaika, joka on siis täynnä suklaata, rakkautta ja iloista fiilistä!
Kiitos Jaakolle iiiiihanasta illasta!
ps. Lisää tietoa raakasuklaasta ja sen valmistuksesta voi käydä kattoon esim. www.raakasuklaa.com sivustolta. Ja vaikka olisitki tehny suklaata aiemminki, niin suosittelen lämpimästi Jaakon kursseja aiheesta. Fiilis on niin ihana, että voimaa viikkoihin saa lisää roppakaupalla pelkän tunnelman ansiosta!
RRRRRRakastan kookosta! Joten pakko vinkata yhdestä ihanasta namista, minkä Janne bongas Helsingin Ruohonjuuresta .
Flores Farmin kookoslastuissa on kivasti purtavaa ja ne ovat mmmmm... todella mehukkaita! En ole oikeastaan missään kookostuotteessa maistanu vielä tällaista mehukkuutta. Kookoksen öljyt ovat vielä tallella ja maku on näin ollen täyteläinen. Syy siihen lieneen valmistustavassa. Nimittäin lastut valmistetaan raakaruokamenetelmien mukaan, eli kuivauslämpötila on alle 45 astetta. Kookosta ei myöskään puserreta eikä hierretä, jotta maku säilyisi.
Maahantuoja kertoo sivuillaan, että koko tuotantoprosessi tapahtuu käsipelin alusta loppuun. Kookokset tulevat pienviljeliöiltä, jotka ovat luomuvalvonnan alla. Kuulostaa aika hyvältä!
Jos valmistat itse esimerkiksi myslisi, niin tässä on kyllä oiva lisä heittää sekaan. Meillä nämä menee ihan karkkeina, naposteltaessa. Rollossa en ole tähän merkkiin ainakaan ite törmänny, mutta pikaisella googletuksella, lastuja löytyy ainaki hyvinvointi.fi nettikaupasta hintaan 5,59€
Sainkin yhden herkullisen idean, mitä näistä lastuista voisi tehdä... kirjottelenpas siitä sitten kun saan idean toteutettua käytännöksi.
Kirjotin viimevuoden marraskuussa omien hiusten värjäyksestä, tai pikemminki värjäyksen lopettamisesta. Tammikuussa päivitin hieman tilannetta jälleen. Nyt kun tilanne on taas ajankohtainen Briteistä tulevan kammottavan uutisen takia, missä värjääminen on tuottanut kuoleman tapauksen, ajattelin päivittää tän hetkistä tilannetta omalta osaltani. Paljon on muidenki bloggaajien keskuudessa tämä aihe puhuttanu ja mm. HaLo bloggasi omasta hiustilanteestaan. Kannan siis oman korteni kekoon tässä tukkajupakassa!
Liekkö tilanne paljoa muuttunut tammikuisesta, muuten kun piituutta on hieman lähtenyt. Olen ollut erittäin yllättynyt luonnollisesta hiusteniväristä, kun se ei todellakaan ollu niin kamala, mitä olin kuvitellu. Yleensä juurikasvu näyttää kamalan väriseltä, kun sitä vertaa värjättyyn tukkaan, mutta se ei todellakaan ole koko totuus. Homman näkee vain kasvattamalla oma väri takaisin. Pentuna mulla oli ihan vaalea hius, joten hieman tummempi sävy oli hieman yllätyskin, vaikkei mistään tummasto toki voi vielä puhua. Moni on luullutkin, että hiukseni on värjätty, koska siinnä on eri sävyjä riippuen katsooko tyveä vai latvaa. Se onkin luonnollisissa hiuksissa etu, että saat ilmaset raidat ja vaalennuksen kesäisin. Luonnollisesti taas talvea myöten hiukset hieman tummuu.
Niin kuin Hannamarikin mainitsi omassa bloggauksessa, niin oman pään kuvaaminen on tavattoman vaikeaa. Varsinki kun ulkona on ihan pimeää, eikä luonnonvaloa ole ollenkaan. Ilmeestäki huomaa, että homma on hieman surkuhupaisaa!
Olen myös miettiny paljon luonnonväreillä värjäystä. Se on kuitenki jääny, kun olen niin ihastunu nykyisten hiuksieni huolettomuuteen. Ei tarvi tuskastella juurikasvun kanssa ja kun leikkauksen pitää hyvänä (ja lyhyenä) niin laittaminenki on älyttömän helppoa, eikä turhia tököttejä tarvita. Olen myös aika kiintynyt omaan väriini, se kun tuntuu luonnollisesti minun naamaani sopivan (näinhän sen homman pitää mennäkki).
Olen kovasti miettiny meidän suomalaisten intoa värjätä omaa tukkaansa. Jos mietitään esim. eurooppalaisia naisia, niin värjääminen siellä on paljon vähäisempää. Miksikköhän näin on? Mikä ihmeen tarve meillä on korostaa itseämme tuollaisin keinoin? Sama homma pätee lävistyksiin ja tatuointeihin. Käsittääkseni missään päin eurooppaa se ei ole niin nuorten suosiossa, kuin meillä. Mistä tämä johtuu? Onko meillä jotain ihme patoutumia tämän kaamoksen keskellä, josta yritämme päästä näin eroon vai mistä angsteista se kertoo? Tiedä häntä, mutta kemialliset hiusvärit sais ainaki jäädä kaikkien päästä pois, jos minulta kysytään!
Noilla sanoilla muunmuassa lauletaan alla olevan linkin biisissä. Virkavirhe on muutaman työkaverin kesken kyhätty bändi täältä Rovaniemeltä ja heidän sanoitukset on kieltämättä aika pohdintaa herättäviä. Janne on ennenkin soitellu heidän biisejään, mutta jostain syystä tämä nyt kolahti täysin. Biisin sanat "Synnytätkö Jyväskylässä, jos satut asumaan Hesassa?" osuu minusta ihan nappiin! Homman kysehän on siitä, että Lapissa matka lähimpään synnäriin voi olla helposti jopa 300- 400km. Lapinläänin ainoa synnäri kun sattuu olemaan Rovaniemellä, niin vängälläki ylälapista matkaa kertyy. Eurooppa 4 (E4) lapsia onkin aikamoinen määrä, kun synnytyslaitokselle ei syystä tai toisesta ole keretty ajoissa. Miksi näin on, johtuu tietysti säästöistä ja rahan niukkuudesta. Kysymys sitten kuuluukin, että onkohan tämä juuri se oikea paikka säästää?
Tykkään Virkavirheen rosoisesta ja ehkä hieman punkahtavastakin soundista. Uppoaakohan kehenkään muuhun?
Pro Agrian edustaja kävi tekemässä yrityshaastattelua perjantaina. Kyseltiin kaikenmoisia asioita mm. siitä, että millaista on yrittää kekellä metsää lähes kuolleen kylän laitamilla (kärjistetysti omin sanoin, heh heh). Keskusteltiin epäkohdista, joita en edes muistanut olevan olemassa. Huomasin, että keskellä metsää asuminen on oikeasti paljon kalliinpaa, kuin kaupungissa. Se, ettei meillä ole esimerkiksi minkäänlaista julkista liikennettä täällä, johtaa kahden auton pitämiseen. Työhöni liittyy paljon postipakettejen lähettämistä ja lähimpään postiin ja palveluihin on lähes 50km matkaa. Se onkin sitten 100km lenkki, kun piipahdan postissa.
Tämä ei kuitenkaan ole valitus. Ei missään nimessä! Totean vaan asioita, niin kuin Virkavirhekkin siitä, että mihin tämä "siirtomaa politiikka" on johtanu. Maaseutuyrittäminen vaatii todella omistautumista yrittäjältä onnistuakseen. En kuitenkaan osaisi kuvitella omaa hommaani kaupungin sykkeeseen. Luonto ja rauha on osa itseäni ja yritystäni, eikä muu kävisi kyseeseenkään. Ne ylälapissa asuvat naisetkaan tuskin vaihtaisivat asuinpaikkaansa vain sen riskin takia, että synnytyslaitokselle on kohtuuttoman pitkä matka. Heidän kotinsa on siellä ja siellä heillä on hyvä elää ja olla.
Puhuimme Pro Agrian edustajan kanssa myös siitä, miten saisimme elvytettyä maalaiskuntien elämää ja yritystoimintaa. Hän ehkä lipsautti vahingossa seuraavanlaisen lauseen, mikä jäi kummittelemaan päähäni. "Maataloushan me ollaan jo menetetty, mutta miten saisimme muuta yrittämistä maaseudulla kasvamaan?".
MAATALOUS OLLAAN JO MENETETTY!!!
Onko lie EU:n säännösten takia, vai halvempien raaka-aineiden tulo muista maista syy siihen, että maatalous on Suomessa nykyään rappiotilassa. Tiloja lakkautetaan koko ajan ja ainoa vaihtoehto tiloilla tulla toimeen, on jumalattoman isot systeemit. Monikaan yrittäjä ei ole halunnut lähteä tällaiseen toimintaan mukaan, vaan on päättänyt vaihtaa alaa. Hommassa on se surullinen puoli, että meidän on enään myöhäistä kääntyä takaisin. Emme millään voi palauttaa maataloutta siihen kapasiteettiin, tai edes lähellekkään, mitä se on joskus ollut. Pelkään, että me ollaan kohta siinnä tilanteessa, että meidän on pakko tuoda kaikki maito, vilja ja perustarvikkeet ulkomailta. Annamme siis rahamme mielummin muille valtioille, kun tukisimme oman maan yrittäjiä. Tuemme muiden valtioiden hyvinvointia, mutta entäpä omamme? Onko tässäkin kýsymys keskittämisestä? Keskitetään maataloustuotanto niihin maihin, missä se on helppoa toteuttaa. Onko omavaraisuus turhaa hypetystä?
Ajatellaanpas seuraavanlaista kuviota. Kyläläisille olisi eduksi ostaa mahdollisimman paljon oman alueen/kylän palveluja ja tuotteita. Näin raha pysyisi kylän sisällä ja toisi tietysti hyvinvointia sille. Samalla lailla voisi ajatella koko Rovaniemen seutua. Jos voimme ostaa täältä tavarat, palvelut jne. raha jää oman alueen sisään ja tuo tällöin hyvinvointia. Laajennetaanpa vielä vähän ja ajatellaan Lappia. Sama juttu, eli Lapin hyvinvointia ja menestystä tukee se, että Lappilaiset suosii oman alueen tuotteita ja palveluja. Näette varmaankin pointin, mitä ajan takaa! Eli jos ajaudumme siihen tilanteeseen, että joudumme ostamaan peruselintarvikkeemme ulkomailta, niin on se meidän omasta hyvinvoinnistamme pois. Antaisitko mielummin rahasi omille lapsillesi, vai naapuriin?
Onpa kumma, minkälaista ajatuksenjuoksua yksi biisi saa aikaan. Mikähän lie tämän vuodatuksen poitti sitten olikaan. No sen kuitenki tiiän, että itse ainakin yritän toimia tätä karua keskittämistä vastaan ja pidän kynsin ja hampain kiinni näistä lopuista palveluista, mitä meillä täällä maalla on. Omassa lapsuudessa kylällä toimi pieni kyläkoulu (onneksi olen sellaisen saanut käydä), posti, pankki, kauppa ja baari. Tänäpäivänä toiminnassa on enään vain baari ja senkään tulevaisuus ei kyllä näytä kovin rapialta. Lähiruoka ajattelu on minusta ihan loistava ilmiö, koska se juuri perustuu edellä mainittuun kuvioon. Tuetaan oman alueen toimintaa. Rohkasen myös kaikkia muitaki ottamaan selvää oman alueen tarjonnasta ja tukemaan sitä. Koitetaan omilla valinnoilla vaikuttaa siihen, ettei Suomessakin kohta käytetä unohdetun alueen siirtomaapolitiikaa!
PS. Kutsun kaikkia rohkeita, avoimia, erillaista elämäntapaa arvostavia, hullujakin ihmisiä muuttamaan maalle. Maaseuduilla (meidänkin läheisyydessä) on todella iso määrä tyhjillään olevia tiloja, mihin on helppo kehitellä jos minkämoista yritystoimintaa. Minä ainakin lupaan henkilökohtaisesti avittaa kaikkia 10km läheisyyteen muuttavia. Rohkeutta siis sielunveljet ja sisaret!
Sattuko joku lukemaan Lapin Kansan 16.11.2011 olevan jutun rasvoista? Jos luit jutun, niin käyhän ihmeessä myös lukemassa HaLon aivan huippu vastine "Perusteetonta rasvajournalistia" . Ja toki muutenkin jutun lukeminen kannatta...
Kuva HaLo:n blogista.
On ihan uskomatonta, mitä lehteen kirjoitetaan ja herää vaan ajatus siitä, että kuinka paljon painetaan mustaa valkoisella, ilman tarkempaa taustatietoa? Ihmisillä kun on tapana aina uskoa kaikki mitä lehdessä lukee!
Huh, olipas eilen mukava ilta kertakaikkiaan! Yrteistä naisenergiaa iltama Natural beaytyssä oli oikein energisoiva. Estrogeenihumussa meni koko ilta ja tänään fiilis vaan jatkuu ja hyvä niin. Paljon kerettiin puhumaan ja paljon jäi vielä puhumattakin. Se on jännä, että miten porukka vaikuttaa siihen, mihin lopulta keskustelut vie. Olin ajatellut etukäteen puhua eräistä asioista, mitkä jäi sitten käsittelemättä, mutta puolestaan sitten puhuttiin monesta asiasta, joista en todellakaan ollut aikonut puhua. Näin ne tilanteet vie ja hyvä niin.
Ilta oli mukavan vapaa ja keskustelu soljui eteenpäin kivasti. Puhuimme mm. siitä miten hormooniehkäisy voisi vaikuttaa meidän pms oireisiin, vaihdevuosiin ja kuukautishäiriöihin. Voisikohan se olla jopa osaksi niiden taustalla? Kaameinta minun mielestä on se, että ehkäsypillereitä voidaan nykyään määrätä jo jopa kymmenen vuotiaille kivuliaiden kuukautisten tai aknen takia! Teini-ikäisen tytön hormoonitoiminta on juuri kehittymisvaiheessa ja siihen sitten tungetaan pillerit, jotka sekoittavat lapsen oman hormoonikehityksen täysin. Sitten ihmetellään myöhemmin, kun menkkoja ei kuulu ja hormoonit on ihan sekaisin. Ja mitä on vaikutukset pitemmällä aikavälillä... Hormooniehkäisy perustuu siihen, että keho luulee olevansa raskaana. Voi vain kuvitella, mitä tämä merkitsee teini-iässä olevan kehittyvän ihmisen kehossa.
Toinen kaamea asenne ehkäsyyn liittyen on se, että gynekologit tänäpäivänä rohkaisee nuoria syömään pillereitä ilman "väliviikkoja". Miksi ihmeessä pitäisi kärsiä kuukautisista kerran kuussa, kun ne voi pitää vaikka kerran puolessavuodessa tai vuodessa. Tai oikeastaan miksi me ollaan naisia ollenkaan!!!??? Kuinka pitkälle me oikeasti voidaan mennä luonnollisuuden välttämisessä? Kuinka kauksi meidän pitää erkaantua äiti maasta ja luonnon normaalista kiertokulusta, että huomaamme tuohoavan itseämme? Aavistan, että jossain vaiheessa ymmärrämme virheet ja voimme vain arvailla, että onko silloin jo liian myöhäistä.
Puhuimme myös siitä, että ylipäätään naisen kuukautiset on meillä jotain, mikä on välttämätön pahe. Laitamme myös helposti kiukutteluita ja pahaa oloa "niiden" piikkiin. Se on jotain ällöttävää, inhottavaa, kivuliasta ja maksaa naisille rahaa "rättirumban" takia. Joissain maissa on tapana juhlia tyttären alkavia kuukautisia, niin pitäisi olla myös meillä. Kuukautiset ei ole häpeänaihe vaan naiseuden merkki. Merkki hedelmällisyydestä, elämästä, energiasta, luonnon kiertokulusta. Nyt jatkossa siis, juhlikaamme joka kerta kuukautisten tullessa. Arvostakaamme niitä, koska se on meidän luonnollinen tapa puhdistautua kerran kuussa. Se on meidän aarre ja etuoikeus, juhlinnan aihe! Minusta kaikkien meidän äitien olisi syytä rohkaista tyttäriään arvostamaan kuukautisia ja OIKEASTI juhlistaa niitä, niiden alkaessa. Tänäpäivänä monet tytöt kokevat sen jopa nolona ja ahdistavana ihan vaan vallitsevan asenteen takia. Joku sanoikin eilen, että monien äitien asenne on; "jahas, kuukautisesi alkoi. Tästä se alamäki ja kärsimys sitten lähteeki". Onkohan tämä oikea asenne, kysyn vaan?
Ihania naisia!
Ihania emäntiä!
Ihania tuotteita!
Nauttikaamme siis naisellisuudestamme ja pidetään sitä voimavarana! Ja ennen kaikkea: RAKASTAKAAMME KUUKAUTISIAMME!
