Mutta on vielä yksi kauppias, jonka tulemista meidän koko tienvarsi yleensä odottaa. Ja tulihan se jälleen tänä keväänäkin. Nimittäin silakkakauppias! Hänellä on mukanaan Kalastaja Vento Allon antimia. Meille jää aina vähintään yksi purkillinen alla olevia Herkkusilakoita.
Näiden silakoiden maku on aiiiiiivan ihana! Itseasiassa pitää oikein hillitä itseään, ettei syö puolta pönikkää kerralla. Lisäksi silakat ovat ylisöpöjä pikkuiselle rullalle käärittynä.
Jostain syystä minua viehättää nämä persoonalliset kulkiakauppiaat. Kyseinen mies (jonka nimeä en edes tiedä) myy ystävänsä Vento Aaltosen herkkuja 30€ purkki, jossa on kalaa 1500g. Hän on rempseä, kovaääninen, luonnollinen (ei tyrkyttäjä) joka todellakin on lahjakkuus sosiaalisilta taidoiltaan. Hän muistaa AINA mitä olemme viimekerralla ostaneet ja osaa jopa kertoa, mitä tätini siinnä valkoisessa talossa (joo, kyllä hän tietää myös kuka minun tätini on) osti vuosi sitten. Aivan käsittämätön mies!
Hänellä on myös usein syksyisin kotikasvatettuja omenoita ja nauriita mukana. Harmi, että viimesyksynä olimme viimeinen talo, niin kaikki olivat loppuneet. Onneksi kuitenkin saimme silakkamme.
Mies ruukaa pyörähtää noin kaksi kertaa vuodesta, tai sitten emme ole olleet muina kertoina kotona. Huomasin tällä kertaa, että tuliskohan mies aina samaan aikaan, kun on Rovaniemen markkinat. Kuulin, että torilla oli ollut näitä samoja silakoita myynnissä. Toisaalta syksyisin ei markkinoita ole. Päätin siis, että ensi kerralla muistan varmasti kysyä, onko jotain logiikkaa kauppiaan kulkemisella, vaiko eikö.
On omituista, etten tiedä milloin mies kulkee tai edes mikä hänen nimensä on. Hän kun tietää minun sukuni, tädit, äidit, isät, lasteni lukumäärän ja jopa koirani nimen. Minä raukka en saa aikaseksi edes kysyä hänen nimeään, puhumattakaan siitä, että koska hän tulee seuraavan kerran. Lupaan, että ensikerralla olen paljon viisaampi.
Noh, jokatapauksessa kummankin meidän päämäärä on se, että silakoista saadaan tehtyä kaupat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti