Kääpiösnautserin elämää

Jotku ehkä tietää, että meillä asuu kääpiösnautseri nimeltä Onni. Onni on minun oma yrttikoira ja taas se on tullut todistettua, että rakas ystäväni on omaksunut tämän roolin vähän liiankin täydellisesti. Kerron myöhemmin, että miksi näin sanon.

Kun on syntynyt partasuuksi, niin siihen kuuluu eräs ristuaali, mikä toimitetaan pari kertaa vuodessa. Pari kertaa vuodessa. SIIS PARI KERTAA VUODESSA! Käppänöiden omistajat jo arvaakin, eli puhun nyt karvan alas otosta. Suomeksi trimmauksesta, missä vedetään koko karva alas paitsi tietysti kultaakin arvokkaampi parta ja muut tehostekarvat mm. jaloissa, rinnassa ja otsatukka. Eli siis noin pari kertaa vuodessa. Ei siis lähemmäs kerran vuodessa mikä meillä oli tilanne!!! Onnin karva oli otettu alas viimeksi juhannusnäyttelyitä varten, eli about 9-10kk sitten. Varmaankin se, että facebookissa eräs ystävä veikkasi Onnin paran olevan rotua Jakkihärkä, kuvaa aika hyvin meidän epätoivoista tilannetta! Katastrofaalinen lähtötilanne tänään oli siis seuraava...

Onni ennen trimmiä.

Ja 3,5 tuntia myöhemmin oli tilanne seuraava...

Onni trimmin jälkeen.

Eli kiharakarvaisen Jakkihärän uumenista paljastuikin puhdasrotuinen kääpiösnautseri!!! Ei meinaa uskoa samaksi koiraksi kun kuvia katsoo. Tästä suuuuuuri kiitos meidän pelastajallemme Marjaanalle, joka teki ison työn tämän komean snautserin maineen pelastamiseksi. Ja mikä komea nuori uros sieltä paljastuikaan. Varokaa vain kulmakunnan nartut, nimittäin sydänten murskaaja on vapautettu karvaisesta vankilastaan!

"Hei, mikä ihana partajumala!"

Tällaista mm. on kääpiösnautserin elämä. Seuraavalla kerralla kun pidätte sitä hennaa päässänne pari kolme tuntia ja tuskasteletta, niin miettikääpä sitä, että joutuisitte seisomaan asennossa koko sen ajan. Aina ei ole helppoa olla käppänäkään.

Niin ja lupasin kertoa sen, miksi Onni on omaksunu minun viherpiipertäjän ominaisuudet. Onnin pohjavilla oli sakeampaa kuin Amatsonin viidakko (joo tiedän, laiska omistaja) ja oli kätkeny siihen heinän siemeniä jollain hiirenhakureissulla (heinäaitassa). Tai sitten Onniliini oli kekkassu todella kätevän keinon auttaa nurmikon kylvössä ensi kesänä. Pikku ravistelu, niin nurtsi on kylvetty! Oma pieni yrttinsiemenkoiruliinini <3 <3 <3